28. marraskuuta 2010

it's time to rise

minulla on nyt asioita edessä päin:
- wienin matka
- kohta yökyllän saanalle
- huomenna punkmusikaali jamit, improharkat ja heidi illalla
- tuleva dimebag beyond forever viimeistä kertaa

mä jaksan tästä etiäpäin!

we've lived with past mistakes
can we live with our own
forgive, forget forgive
be a man, not a child


it's time to rise

18. marraskuuta 2010

save the nighttime for your weeping

vietin viime yöni ihka oikeassa mielisairaalassa. oltiin niin jännän äärellä, että nukuin melkein koko aikani. siellä oli kuoleman hiljaista, kukaan ei hymyillyt (onneks) ja päivän kohokohta oli syöminen, lääkkeiden jako ja salkkarit. hiphurraa. teki kyllä kipeä kattoo niitä mainoksia salkkareiden välissä, jossa neuvotaan ottaa heti lainaa, ja syömään juuri sitä ja sitä, että voi hyvin. noh tässä me sitten ollaan, ihan varmasti kun ei ostettu sitä terveys vitamiini juomaa :) heti kun kotiin päästään, niin ostetaan, ja jopas olo kohenee hip vitun hei.
uniongelmat eivät loppuneet siinä yhdessä yössä, vaikka yritys oli kova kera unilääkkeen; kämppikseni lievästi sanottuna kuorsasi aika lailla.

siellä valuivat minuutit, ja kyllä aina kun kerkeää pelataan korttia tai neulotaan. mitäs muita urbaanilegendoja, ai niin! siellä ei ole sitä yhtä johtavaa skitsofreenikkoa jotka tuottaa muille aina mielipahaa. ne ihmiset oli siellä ku vanhuksia nuorten aikuisten kropissa. aika traagista, että voi olla tollasessa pisteessä.
pahinta oli, että tänä aamuna siellä oli sellasia mua nuorempia ja ikäsiä työharjoittelijoita. kiva mennä hakee sieltä lääkkeitä, ku semmoset kikattelevat hoitsut niitä jakelee. se oli suorastaan nöyryyttävää.
***

no en ollu tarpeeksi pipi. lupasin olla kiltisti ja nyt on puolentoista viikon sairasloma, ja ai niin en osallistu ensi kevään ylioppilaskirjoituksiin (:

mitä seuraavaksi?
(huom. ratkaisua ei edelleenkään tullut sille ainaiselle yksinäisyydelleni ja hoidolle. eka ne muuten meinas ku saavuin taksilla sinne, että tulisin huomen uudestaa, juu morjens. no nyt mä meen sinne huomenna uudestaan klo 12.30)
***

musta tuntuu että mä oon sellanen pikkunen nappisilmänen koiranpentu, joka on hellyyttävä sen hetken. mua ei voi vastustaa ja kaikki haluaa pitää mut. sillon haluun näyttää mitä osaan ja kaikki on tosi ylpeitä. välillä annetaa jopa pari makupalaa ja paijataankin, mutta kukaan ei halua ottaa vastuuseen ja pitää omanaan.
että semmonen pallero.

17. marraskuuta 2010

yesterday don't means shit

matkalla pitkäänniemeen osastolle. ailahtelevalle mielelle olisi tarkoitus tehdä piste. Pelottaa ihan kauheasti, ja kaikki leffoista ja kirjoista tulevat jutut valtaa ajatukset.

16. marraskuuta 2010

should i be thinking about myself at a time like this?

en edes tiedä mitä tapahtuu.
vain sen että huonompaan mennään.
voin myöntää että minulla on paha olla. en pysty normaaliin kanssa käymiseen ihmisten kanssa.
se miten olen selvinyt tähän asti on johtunut pikkuisista keinoista joilla olen pysynyt vireillä, kuten ainainen hymyily ja toiselle annettu päätäntä valta.

se ei vie ongelmaa pois, jonka takia olen tässä; palasina.

and no one's coming to save me now
it's me that has to change somehow

14. marraskuuta 2010

exist on memory only headline

tehdään tästä tällainen pitäis muistaa -merkintä.
en nyt vain jaksa uhrata ajatustani vieläkään lontoo raportille. katsotaan ensijouluna uusiksi.
äsken piti mennä ruotsin tunnille, mutta keksin niin makoisan poissaolon syyn, niin päätin seistä sen takana ainakin tämän päivän. jäljelle koulusta jää vain ussan tunti ja yliopisto vierailu jonka jälkeen meen johonkin graksujen testiryhmään jotain verkkosivuja napsuttelemaan. seurattua datausta. kamalaa.

yöunet, ne on tipotiessään kiitos lolitan. en saa vaan silmiäni irti siitä kirjasta.
aluksi jo mainitun ruotsintunnin takia heräsin 9.30 aamulla varta vasten jo seitsemältä ruotsin verbejä lukemaan, mutta katso kuka on niin mukana niitä kirjoittamassa testiin paperille häh-häh??
villit veikkaukset otetaan vastaan.

kolmisen tuntia olisi aikaa ennen kun pitäisi sinne vapaaehtoiseen oppilaitokseen lähteä könyämään.
ajatustasolla se on vielä kaukana.. jospa se lähenisi tässä kun aika kuluisi.
lupasin vapaatunnilla piirrellä vielä erkille kun aikaakin oli, mutta nyt en saa edes kahta silmää pysyyn auki.
no jos vedän tos tunnin päästä nuudelit, niin ehkä se edes auttaa asiaa.
ehkä.

onneksi viikko on vasta alussa niin syntisäkki on osittain vielä tyhjillään.
***
viime viikko oli yhtä vuoristorataa, ehkä osittain tuttuakin. sellaista linnanmäen puuvuoristorataa. huikea elämys, jokaisen kaarroksen osaa ulkoa, mutta uudestaa, uudestaan ja uudestaa on pakko mennä.


toivoisin että voisin olla jotain minäkin
vaan jos olen niitä joill' on tahto
mutta pelko täyttää pään
se näyttää mulle pedon hampaat

älä katso silmiin paljastun,
olla haluaisin haluaisin vain sun