3. tammikuuta 2012

top technical secret film

aamulla herättyä on tehnyt päätöksen, että tänään on pakko saada jotain aikaan. täytyy syödä aamupala, käydä suihkussa ja sitten tosi toimiin. juuri kun työrupeama on konkreettisesti käsien kosketeltavissa, niin tulee päähän pisto: pakko saada musiikkia.
sitä ei ole missään muualla niin monipuolisesti kuin koneella.

aavistus käy mielessä. kun salasana on kirjoitettu koneeseen, aavistus vain vahvistuu.
tää jää tähän.
sitten kun interwebsi aukeaa ja käydään siellä facebookissa..

peli on menetetty.
enää ei huvita.

tuntuu että sitä on mökkihöperöityny ku ei ole ollut ihmisten ilmoilla, jos kauppareissua ei lasketa. kolmos tuottis l-koodia menossa. ei oikeastaan huvittaiskaa tehä muuta ku köllöttää.
tänään kyl tekis vähän mahjongia.. toisaalta ens tiistaina räjähtää taas käyntiin, mutta silti. :/
ehkä me vaan katotaan tanen kaa my little poneja. se on ihan jees..

hei kai tässä kun ei ole vähän aikaan kirjoittanut kertoa vielä viime vuodesta.
viime viikko nimittäin oli aika erikoinen ja übersosiaalinen. tää on siis sille kai vastapainoa (lue ääripäätä). tytti keksi, et järkätään semmoinen eeppinen ongelma ratkaisu rata rainelle, joka päättyy näkötornille.

rainen matka lähti siitä, kun taneli antoi "sinetöidyn käärön" rainelle siinä, kun pelas twilight imperiumia. muille tiedoks, että kyseessä on semmonen "nopee" yli 8 tunnin lautapeli. kun pojat oli lopettanu siinä 5 aikaa aamulla pelaamisen (aloitti siis klo 13 päiväl), oli suunnittelu niiden suunnalla pörähtäny käyntiin, jahka rainen ulko-ovi oli sulkeutunu. se siis ei tienny yhtää mistään mitään. eka etappi sillä oli sammon kirppikselle klo 11, jossa tytin täti kertoi sankarillimme arvoituksen. meni jotenkin näin:

ruoki minua niin elän,
juota minua niin kuolen.


vastaus oli tuli. vieraan varaisena tätinä hän tarjosi rainelle sitten hitusen aamu palaa ja teetä, jonka yhteydessä hän luki seuraavan viestin. seuraava määrän pää oli pieni teehuone kilpikonna.
siellä odotti meikäläinen, joka tarjosi sitten matkailijalle kiinalaisen teen. sen nimi oli fujian longjing, lohikäärmekaivo. ja näin jälkeenpäin on sanottava, että se teeseremonia oli ihan mieletön. paikan tunnelmassakin oli sitä jotain. eli vaikka ei oo teen ystävä, tonne kannattaa pistäytyä. miekin arvuuttelin rainea:

kevyempi kuin höyhen,
eikä minua voi pidättää kauaa.

vastaus oli hengitys, mutta kyllä hyväksyin myös ilman. se oli vähän niinkuin jippo näissä arvoituksissa. jännyydellä tässä kirjoitan muistanko vielä loput.
raine jatkoi siitä matkaa arboretumille, missä tytti odotti häntä uuden vaaleanpunaisen kissa sateenvarjon kera. ostettiin se eilen ku shoppailtiin tyttöjen kera.
tytti tietenkin tarjosin rainelle voileivän. koska.. no siksi.
tyti arvoitus oli joku tälläinen:

mikä juoksee ja heijastaa taivaan värit?

tässä kohtaan kun kaksi elementtiä oli jo tullut, oli helppo vastata maan ja veden väliltä, ja nyt se oli tuo jälkimmäinen. rainen seuraavassa viestin alun muistan joten pakko kirjoittaa se tänne:
soturilla on jano. jatka matkaasi mekongin tarvenaan.

mekong on paikka jossa me oltiin laulaa karaokea, eilen ja jossa nää viimeiset viestit ideoitiin. huom! tää rata oikeesti laadittiin kahdes päiväs. samaan aikaan ku riane kiiti hatanpäältä takaisin keskustaan, mie olin onnellisena shoppailemassa. samal hetkel tytti soittaa ja sanoo, että eeppiseen lopputaisteluun, tarvitaan potionpullo. ostin siiderin sokokselta. mutta!
mulla ei riittäny kate kun tuli vähän törsättyä (heh heh), jotain kamala kiitäminen pankkiin ja tilisiirto ja takaisin nolona kassalle. hirvee stressi siin kohtaa, että oon myöhäs. sitten näin rainen mekongin ikkunasta ja kauhee pikakävely ja huomaamattomuus, ettei se vaan nää.

ai niin täytyy lisätietona kertoa, että me kaikki oltiin tähän asti selitetty rainelle tarinaa pahasta vanhasta miehestä, ja että rainen täytyy kohdata se. jotkut ystävät on lumottu ja täytyy auttaa ja just jotain tollasta huttuu. mutta raine oli ihan messissä mikä oli parasta! oikeesti kun näki et sen silmät loisti ja se nautti siitä hiukasta hämmennyksen olosta. ei voinu yhtään tietää ketkä tässä oli mukana, kuka oli tän takana ynnä muuta!

en muista mitä marika arvuutteli rainelle, mutta saatiin siinä hyvin peli aikaa, kun valmisteltiin loppuhärpäkettä näkötornilla. ulkonahan me oltiin, ei siinä mitään. kaikki oli pukeutunukkin ^^.
kai oli ninja, perttu lordi carmadon eli saruman negatiivina taine semmonen vähän viikingin näkönen rainen parasystävä ja sit miksu yllätys-yllätys örkki. niin ja vesku semmonen agentti (boffer miekalla).

raine kohtas seuravaks pyynikintorin laidassa siinä konsan eessä, tanelin joka upotti sitten raineen vielä enemmän juttua. raine oli menettäny muistinsa, sen koti oli se näkötorni.. kaikkee tollasta. sekin arvuutti. meni jotenkin näin:

sitä ei voi nähdä, tuntea, kuulla tai haistaa.
se on tähtien takana, mäkien alla,
se lopettaa elämän ja tappaa naurun.

vastaus oli pimeys, mutta raine vastas tyhjyys, jonka avulla se kumos lordi carmadonin luoman voiman ja käänsi sen sitä vastaan. siitä lisää kohta.
kuulostaa happoselta, näin kirjoittaessa.
eniveis, raine sai tanelta katanan ja lopulta ne oli harjulla. siellä tää ninja, miksu-örkki ja agentti vesku hyökkäs tanen ja rainen kimppuu. örkki ei suostunu liittyy puolelle ja raine katkas sen pään. ninja anto rainelle sitten tulta kestävän viitan ja rahaa. sit riane lähtee juoksee kohti näkötornia. se tajuu et se maksaa mennä ylös ja sit se menee sinne kahvioon ja kokee ahaa-elämyksen.
"ai niin se ninja antoi mulla rahaa!!" sit se maksaa kiltisti ja lähtee juoksee ylös portaita. siel on jotain turisteja. spontaanisti raine huutaa niille: pysykää loitonmalla! minä suojelen teitä!
sit loppu fighting alkaa. me ei nähdä mitään.
kuullaan vaan pertun pahis nauru. hajottaa.
sit raine liiskaa carmadonin kääntämällä siis nää sen yhteyspisteillä aktivoidut elementit sitä vastaan. carmadon-perttu luhistuu. sit raine nostaa sen ylös. perttu kertoo et se on valaistunut.
raine ja perttu kattoo meitä näkötornista. raine kysyy mitä lordi carmadon näköö.
"värejä" se vastaa.
sit raine saa arkun pertulta. se avaa sen sillee juhlallisesti, et me kaikki nähdään se sieltä alta. (ai niin unohin mainita. tane halvaantu ja kun se on tavallinen pulliainen, se ei olis voinu kohdata velhoa) siellä on suklaa kolikoita 42 kappaletta ja mitali jos lukee winner. meni muuten ihan sika kauan löytää niitä kolikoita. missään ei löytyny. kunnes lopulta makuunista.
perttu ja raina skoolaa niitten voittoa ja kolikoita jää jäljelle 40. yhyyy.

sit mentiin munkkikahveille ja katottiin illalla ninja assasins. suosittelen kaikille lämpimästi!

et semmosta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti