31. heinäkuuta 2011

and without our love, we'd be all empty

oikein hyvää iltaa, näin puoli kahdeksan maissa heinäkuun viimoisena sunnuntaina. muutto ei luonnistu millään. väsyttää enemmän ku pientä oravaa, ja nyt oon nukkunu hetken jos toisenkin tekemättä yhtikäs mitään ylläolevan tapahtuman, missä vietin viimeiset kolme päivää järjestyksenvalvojana johti laiskuuteen muuttaan joka saattaa koitua kohtaloksi. tuskin tässä kukaan on kuolemassa, mutta olisihan se nöyryyttävää, kun joku muuttaisi huomenna ja miulla olis vielä tavarat täällä huonees.
kylhän ne ton viis metrii menee yksinkin, mut ootan täs vissiin jotain naps hetkee, että homma alkais maistuu. taneli kun tulee vasta kolmelta huomen jelppii. tuo luojan kiitos imurin. täytyypi ostaa semmoinen varmaa seuraavista palkoista.

mitähän tästä tulee?

ens viikolla teatterikesän karuselli alkaa pyörii. pitää mennä kattoo umbilical brothersia, kreetan käsikirjoittamaa näytelmää nimeltä, korvien välissä, finnhitsia ja ajankohtaiseksi osunut toinen vasemmalta.

olen pahoillani tästä teatteri innokuudesta, mutta se puraisi taas tuolla urjalassa, kun näki rainen ihan mielettömän hienossa roolisuorituksessa. näytelmä oli sellanen ku ensi suudelman salaisuus.

toivottavasti tälle syksylle riittää koulun ohessa harrastaa.. siihenkin on enää vähän yli viikko.

pyydän, älkää tehkö muistoistani vankilaa

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti