i'll never see the clouds when you shine like the sun

ajattelin nyt vielä kirjoittaa merkinnän ennen kuin aloitan itseni kanssa leffan nimeltä lord of war..
päässä pyörii puolin ja toisin. naurattaa. viikonloppuni on ollut mitä parhain! siksi sunnuntai maistuukin niin sunnuntailta, rennolta harmittomalta. sen kyllä tekee juhlavaksi ihana sää, ja pannari minkä tein. elämäni ensimmäisen pannarin !
siinä vadelma hillopurkkia (eldorado) avatessani aloin miettimään ruokien sinettejä, vai miksi niitä nyt kutsutaan. miten maku on aina päältä niin hyvä mutta jotenkin se menee toisella puraisulla (tässä tapauksessa vadelmahillon miastuessa pannarin päällä), jotenkin tylsäksi?
onkohan kaikki taas yhtä iso huijausta, vai ihmisen tottumista makuun?
onko siinä päällä joku pikkuinen makujuttu laitettu siinä tehtaassa ja antamalla näin hyvän ensivaikutelman ostajalle? ensivaikutelmahan se vaikuttaa ihmisissäkin right?

vai miettiikö ne lainkaa tällastä jossain tehtaassa ja vaan purkittaa?
niin sen täytyy olla
(ahh eksyin tossa kirjoittaessa katselemaan rölli sitaatteja ja nyt löytyi mitä parhain!)

"Jos ei tiedä mitä eläytyminen tarkoittaa niin pitää ainakin väännellä naamaansa ja huitoa käsiä niin tulee hiukan taiteellista vaikutelmaa"

pitääpä joku päivä lainata kirjastosta joku röllikasetti ja oikein kynän kera kirjoittaa noita viisauksia ylös!
***

ja sitten muihin aiheisiin..
- myyn ilmapalloja vappuna kaksi päivää tampereella ja pukeudun merirosvoksi työnpuolesta
-> menen samoilla vaatteilla aattorockiin katsomaan suicide love boatia.
- menen huomenna helsinkiin työhaastatteluun (mediahommia mediahommia.. olisko ees helmi). neljän viiden aikaan olen vapaa, anyone?
- larppasin eilen esimmäistä kertaa
- olin katsomassa perjantaina ihan nostalgian vuoksi negativea ja rakastuin the winylsiin.
-> ostin niiden kangaskassin ja nyt mulla ei ole rahaa edes kahvimaitoon
- ostin myös mustavalko raidalliset ballerinat, villapaidan ja farkkuliivin kirpparilta, khihi.
***

ei kyllä jaksaisi leffailla. tekee mieli mennä ulos lenkille. menin jo. ämppärini on tyhmä eikä yhteistyökelpoinen kuin vanhani, mutta kyllä tämä tästä. nyt kesäilemään!

light up your face with gladness

löysin nikolai gogolin päällystakin kirjastosta! herranjumala se on kirjana ihan nerokas. satiirinen. ja miettii että se on julkastu ekaa kertaan joskus 1908.,
toivottavasti sen loppu on yhtä puhutteleva kuin näytelmäversiona viime vuonna helsingissä näkemäni versio tästä. sen tähditti martti suosalo.
se tulee taas lokakuussa! ihan pakko on varata liput. muutenkin ryhmäteatterin tilat oli tosi kivat. :)
hassua kun suosalo on nyt ihan viimesen vuotena perehtyny kamalasti tähän gogoliin. ensin toi ja sitten mielipuolen päiväkirja. tätä jälkimmäistä oli katsomassa samassa näytöksessä muuten smakin henkka isänsä kanssa. ei ollut yhtään fanityttö olo kun se katseli sellasella ilmeellä, että koetti muistaa miksi näytin niin tutulta, ovela hymy kasvoillani siellä narikassa.

eikä sitä voinu välttyä moikkaamasta. pieni sisäinen 13 -vuotias teki come backin!
seuraavan kerran se tekee varmaan pete parkkosen keikalla. uhattiin heidin kanssa mennä smak paidat päällä mennä kattoon sitä, kun se on siinä bändissä. vois pyytää lauran megee. :'D
***

ainoa lukuaineeni tässä jaksossa on historia. se on yhtä tuskaa. se olisi oikeasti ykkösvuoden kurssi ja se on oikeasti ihan hirveää paskaa. propagandaa, hitaasti etenevää. kuraa. nyttenki on menny jo kaks tuntii hukkaa. tänääki luettiin jotain tinttiä ja analysoitiin sen rasistista suhtautumista vieraisiin kulttuureihin.
saattaa kuulostaa tosi hauskalta, mutta musta se on hirveää paskaa. kaikki opiskelu menee kaikkeen turhanpäiväisyyksiin.
mä oikeasti haluan päntätä päähäni vuosilukuja ja sovittaa nykypäivään tapahtunutta epäoikeuden mukaista. pohtia, kritisoida, kuunnella luentoa.
..mutta siellä me vaan näytellää suomalaisia ja kiinalaisia, ja tutkitaan miten ne käyttäytyy. hirveetä shittiä.
***

lauantaina on elinan tuparit. nockukin tulee. aivan loistavaa! sitäkin näkee.
toisena vaihtoehtoon olis ollu negativen keikka perjantaina. jos carita olis menny niin olisin menny miekin. tämäpä oli kuitenkin ollu kauemmin korvan takana.
caritasta puheen ollen ollaan viestitelty kamalasti facebookin viesteillä. se ihminen sai sydämeni noin 24 tuntia sitten sulamaan. ja kiitoän häntä siitä. ne kauiniit sanat, ja asiat joista avauduit. nevain vahvistivat suhtautmistani ja välittämistäni sua kohtaan. olen myös yhtä onnelline tuntiessani sinut. iloitsen olemassa olostasi ihan saatanasti.
tavatkaamme viimeistään provinssissa.
***

koulun jälkeen ensin vivianin kanssa kahvilla ja sitten hedin luona. se teki läksyjä ja mä pelasin tetristä. nätisti sabotoin hänen ajatuksiaan ja annoin vääri vastauksia. hyvin se tyttö sai sen enkun ja saksan silti sujumaan. ihan koneellakin visiteerasi aina välillä. on se aika poika toi meidän heispa<3
sen lähtiessä moonaa vastaan ja mun menessä kotiin, naurettiin niin saatanasti hississä, että unohdettiin lähtee pihalle pohjakerroksessa. sitten joku kerkes tilaan sen ja me vaan pidettiin vatsojamme ja oltiin ihan hajoamis pistees. varmaa tosi kivaa sillä joka tuli kassamme pohjakerrokseen.
kiitoksia yhteistyöstä.
***

soittelin tänään tukka teatterin aksulle ja vaikeroin olevani poro ilman jäkälää. tarkoitin tällä että olisin tarvittaessa vapaa jos jotain prokkista ilmaantuisi. samaa olen hokenut henrillekin joka on siellä tapiolan teatterissa. vittumaista tää ittensä myyminen..
onneksi tätä teatterikrapulaa kompensoi kesällä ryttylässä järjestettävä ihme leiri, en nyt muista mikä sen nimi nyt oli, ja parit luovan tanssi ilmaisun lyhyt kurssit.
mun on pakko opittava tanssimaan.
ja virkistyyn siitä.
ja vaan oppia kehonhallinta.

ei olis kova tavoite, mutta miksi se on niin vaikeaa vanhalta koiralta? vois kuvitella että se oikeen tassun nostaminen opastuksen kera olis helpompaa tietässä mikä on oikee.. mutta ei. ehkä mä en sitten tiedäkää..
***


mä varmaan leijun tästä joka ikisessä merkinnässä, mutta voi herranjumala mä rakastan tota tohtori zivago -kirjaa. voiko olla kauniinpaa rakkaustarinaa?
***

loppuun vielä linkki chaplinin biisistä smile ♥

when i think of all those crazy things that we used to do..

..siinä viimeisten loppupuheiden aikana se poraaminen alkoi. eritoten siinä anskun puheen kohdalla. se on niin vaatimaton, ettei tullut kumartaamaan lopussa. täytyi hakea se.
taaskaan ei kerinyt paulin kanssa vaihtamaa edes muutamaa sanaa. se on varmaan jo joku perinteen tapainen, että se laittaa viestillä saksaksi jotain kommenttia.
jos sitä vielä ymmärtäisi :')

toki me nähdään vielä hamassa tulevaisuudessa kera ammattinäyttelijöiden ja muiden, mutta fiilinki on silti aika haikea.
entä sitten?

viimeinen tunti oli ihan sika hauska, ja muutenkin koko loppujuhla!
oli sellainen "menu -tarjoilu tyylinen ohjelma", ja sen jälkeen vielä poistettu kohtaus, "seksivalistusta haltiakielellä".

tää tilanne on niin ainutlaatuinen niinkuin kaikki sanoi. maanantaina alkaa taltat heilua ja sitä pirun uimahallia korjata. eli mahdollisuuksia lisäesityksiin ei tule.
lisäksi me kasvetaan ja jatketaan kukin omaa elämäämme. tää kevät on ollu ihmeellinen.
kiitos ihan kaikille.

hatuista, kaappajista, don juanista lähtien.
kiitos!

and so today, my world it smiles

kahvia täytyisi alkaa keittelemään ja hallille käppäämään. viimeistä viedään.
ehkä taas kaikki tulee viiveellä.
tässä tapauksessa haikeus. en oikein osaa vain sulattaa sitä vielä, ettei ole sitä väsymystä ja ylimääräistä kipaisua sinne pyynikin uimahallille kolmena kertana viikossa.
mitäs tän jälkeen sitten häh?
eniten se huolettaa.
heiluttiinko me vaan täällä nyt statisteina?
olinko mä vaan se kolmas vasenmalta ulko-oven puolelta laskiessa?
***

isälle on saatu piirrettyä vihdoin ja viimein, (taso ei ollut edes julkaisu kelpoista) ja pää edellä loppuu.
vaihtoehtona on innokas opiskelu. ja kuka ryhtyy siihen? roskeasti vain käsiä pystyyn. jaaha.. ei kukaan..no joku toinen kerta sitten :)

koulussa menee pessi & illusia harkat mutta kouluhommat on aina kouluhommat, vaikka kuinka esitettäis ulkopuoliselle yleisölle, niin ei se vie sitä miljöötä poies, tässä tapauksessa skolee.
***

..ja kännykkä huutaa että pitäisi lähteä. kävellessä kun menee se oma aikansa. huh-huh ku väsyttää. no jos hörppäsi matkalla johnain sen kahvin ja kunhan vaan lähtis... lähtis viimeistä kertaa..

perkele ei tästä nyt saa tehdä haudan vakavaa. siirrytään asiaan viereen:
kati oli kattomassa eilen pullan kanssa. ja se vaan itki ja itki. sillä oli kuulemma sellane "ylpeä äiti" -fiilis. muakin alko itkettää kumarruksissa. ne tykkäs ihan kauheesti. ei tullu turhaan tampereelle asti kattoon. kiitos että olitte siä! ja muutenkin oli ihan kauheen kivaa kolmestaa ollessa. kiitos!

tänään tulee kattoo saana, raine, janne ja sen tyttöystävä, kummitäti, eno ja pauli.
ja pitäis miettiä mitä laittaisi päälle iltapäiväksi.. voi tätä turhanpäivästä päivittelyä..
***

thanks to you it will be done, for you to me are the only one.
happiness, no more be sad, happiness....i'm glad.

The one smiling like the sun

oho. nukuin viistoista tuntia ja unohin mennä tekstitaidon kokeeseen. ei se mitään. se maikka tykkää musta. varmasti antaa mun tehdä sen jonaki toiseen päivään tällä viikolla. tai sitten ei. ihan sama. ei jaksa stressaa.

on se niin kumma, että vaikka sitä ei sillä tavoin hypetä, niin mieliala vaan nousee kun vain valoisanpaa ja valoisampaa. saa asioita aikaiseksi. ainainen ojasta allikkoon kääntyvät ajatukset eivät vain mene sinne. alan olemaan taas parhaimmillani. vähemmästäkin!

muutoksen tuulia ja iloisia asioitakin on käynyt.
lähdetään rakkaimmastani, kirjoista.
aloitin varmaan kolmatta kertaa lukemaan tohtori zhivagoa. se on sellainen teos, jonka otan aina kirjaston hyllystä ja kokeilen kuinka pitkälle pääsen lukemaan sillä kertaa. se löytyy myös omasta hyllystäkin, mutta paksukantisissa kirjoissa on ihan eri fiilis kuin pokkarissa. sanoma on pantu kirjoihin ja kansiin. se on sinetöity. pokkari ei anna sille samaa touchia. ainakin joidenkin klassikoiden kanssa tuntuu siltä.
joka tapauksessa, luin sitä jonkun muutaman tunnin, silmäni vilisivät. ajatus keskittyi vain tarinaan. palat loksahtivat kohdalleen. eilen oli just ollu koe ekasta- ja tokastamaailmansodasta. kaiken maailman vallankumoukset jotenkin elävöityivät kirjaa lukiessa. tajusin sitä!

samalla huomasin, että lukunopeuteni on edes hiukan kasvanut. ennen kynnyksenä tuntunut viidenkymmenensivun lukeminen ei vienyt enää sitä viittä tuntia. olin niin onnellinen kun pääsi eilen jonkun kuussataa sivua eteenpäin lukiessani. siis sitä, omaa nopeuttani, mutta se ei ollut enää samaa. se ei enää tuntunut sellaisilta isoilta paloilta, jotka varmasti avautuisivat jos lukisin tämän joskus uusiksi. ei, ne vaan ymmärsi.

en ala lässyttää tässä jostain kypsymisestäni. paskan vitut. itselleni minä vaan luen ja omaa sivistymistäni kartutan.
toki sellainen viisaudeksi kutsuttu ei olisi pahitteeksi. mutta enpä tiedä. eipä aleta nyt yhen kirjan jälkeen liikaa haaveilemaan. epäkäytännöllinen on aina epäkäytännöllinen ja mie oon aina mie. tuollaiset lukunopeus -muutokset eivät pahemmin elämän rutiineja muuta.
***

esityksen jälkeen, helmi tulee tänne. katotaan varmaan leffoja, tehdään ruokaa ja jutellaan. ihan kiva sillee. oon muutenkin ollu ihan seteissäni kun vähän tohon kaveripiiriin on tapahtunu koulussa muutoksia. ootte te kyllä ihan kivoja. :)

perjantaina slb ja lauantaina viimonen esitys.
mitä sen jälkeen?

onneksi tässä on ainakin tälle päivälle sellaista aivot narikkaan, puuhaa kuin siivoaminen ja tiskaus. ei sitten sorru tuollaisia ajattelemaan.
aloitankin tässä kohta pian.

is a useless tool of confusion

paljon tapahtunut tänään tyhjästä. nousuja ja laskuja. en tavannut koko päivänä heidiä. no sillä oli reckless lovet tänään moonan ja nooran kanssa helsingissä. listoilla sisään, kun ne voitti yhden skaban. hyvät tytöt! :)

ja sitten muihin aiheisiin. listan verran asioita on. ihan muistella piti mitä tänään tapahtui. kyllä sitä elämää filosofisesti jaksaa pohtia itsensä kanssa ennen kun alkaa nukuttaa, mutta annas kun tapahtuu konflikti, niin sitä vähintääkin ottaa henk. koht. ja olettaa maailmanlopun lähestyvän. miksi se kaikki järki vai katoaa ja muuttuu tunne hutuksi? ehkä siksi kun järki ja tunteet on eri asia? ehkä sitten kai niin.
ihan itseäni täytyy haukkua että olipas paska aloitus teksti, mutta meni jo. :D naurattaa ihan että pitää oikein prosessoida ja psyykata itseä tulevaan..
***

# 1 huti - aloitetaan vaikkapa kronologisesti aamusta. sain krisiltä viestin, että ne ei pääse kattoo pää edellä:ä lauantaina. mitä nyt varasin hiellä ja verellä ne liput ja kaikki kusasi nilkkaan että humps viiskymppiä hukkaan.. niin mikä synttärilahja ja sairaalasta pääsy lahja.. miten niin rahhaa taivaantuuliin..
# 1 napakymppi - helin kanssa hypärillä ja oli ihan älytsin kivaa jutella oikein kunnolla. koskaan kun ollu ku vaan smool toolkattu. vietettiin suurinpiirtein keskenämme koko päivä.

# 2 osuma - helmin kanssa tän jäläkee kahville. pitkästä aikaa sitäkin näki. harmi vaan että kamalan nopeesti. löydettiin mikä ihanin yhdistelmä: ruisleipä + mozzarella. kaupungillakin tuli tuttuja vastaan. krisse, linnea ja vivian. :)
# 2 huti - elina sanoi ettei tule katsomaan perjantaina pää edellä, eikä siis yöksi, eikä siis nähdä ja muuta paskaa. nyt se taas repes. pala a4:en ohutta sydäntäni. kuitusuunnassa oikein. nopeesti. sattuu vieläkin. se lähtee huomenna siis iiron kyydillä pois heti bodomin jälkeen.
se oli elinan 18 -vuotis synttärilahja. se on mun ensimmäinen ammattiteatteri. se on jsut se asai minkä takii mä laitan elämän likoon ja jättää vittu sen paska bändinkin pakkiksella väliin. ja ei oo muutenkaan sitten yhtään tullut hehkutettua ei.. ei sitä että elina tulee.. justiinsa niin.. kyllä.
rahaa ei ole, ja kyydit on paska hankkia seinäjoelta pois, tiedän. mutta kirvelee ihan pirusti. vituttaa.
tällasta tää feidaaminen on. eilen tein sen erehdyksissäni heidille ja nyt kävi omaan nilkkaan. tyhmästä päästä ja kohtalosta kärsii koko ruumis. auts.

# 3 osuma - saanan kanssa mentiin leffaan, vaikka mielen tila oli mikä oli. olin kuitenkin yllättävän tyynenä. se on se perus hymy: "ei se mitään".
mentiin katsomaan i love you, philip morris, jota vajaa puolituntia ennen helmi suositteli. kiitos siitä. ja kiitos koko elokuvalle. itken, nauran, itken, nauran. todella sydäntä lämmittävä tarina. sellainen joka oikeesti sai nauramaan kyynelten läpi.
# 3 huti - tulee viesti, että bodomiiteilla on lämppäri että ne alkaa vasta ysiltä. eli periaatteessa voisin vaarantaa moraalikäsitykseni, lähteä vittuun kesken esityksen ja mennä sinne. mutta miksi menisin? kaikki palaa taas siihen paikka josta lähtevät..? eli omaan esitykseen ei mennä suorittamaa roolia mutta jonnekin paska bändin keikalle kyllä yleisöksi. mitäs tämä tällainen on.. ihan sama tilanne kuin sen piirtämisen kanssa iskälle ja koko vitun pääsiäisloma. EI! kyllä mä perkele olen pää ja koko kroppa eellä vetämässä roolini kunnialla loppun. piste. pilkku. ja haistakaa kaikki paska.

# 4 osuma - frenckellin aukio nautti ihan kesältä sinisine taivaineen ja harmaa valkoisine pilvineen. eikä yhtään lunta. pari astetta kun olisi ollut lämpimämpi. mentiin leffan jälkeen saanan kanssa kahville la famillaan. ja oih toi paikka. mikä idyllisyys, mikä ihanuus. sellainen, jonne mennään lukemaan romaania!
# 4 huti - mitä vittua mä teen niille lipuille?

famillasta sitten kotiin ja paulikin kävi tossa äsken hakemassa kattilan. hediä lähden vielä asemalle vastaan.
katotaan se piratessi vaikka jo suskun kaa suunniteltiin sitä elokuuks. kyllä se varmaan toisenkin katselun kestää? samainen henkilö paljasti myös mulle viestitse provinssin esiintyjiä lissää ja tantantaa: kari tapio tulee provinssiin. vihdoinkin näkee jiri jalkasen!!!

kiti kokkosen purukumi karusellissa on ihana sähköposti romaani, jota luen juuri nyt. kaikki on ihan hyvin.

and i never wanna see those tears again

niimpä tietysti, justiinsa joo, kyllä! olisi pitänyt sivistää tänään itseäni katsomalla viimein pirates of the caribbeanin ensimmäine osa heidin kanssa, niinkuin olimme sovinneet.. mutta puhelin jäi äänettömälle koulun myötä. salilta päästyä olin niin rätti, että nukahdin arvatenkin kirjan päälle, josta heräsin kun summeripirisi, ja siellä odotti pauli. se täytti 20.
joka tapauksessa, heidi oli soitellut joku neljä kertaa, eikä se noin tunti sitten ollut mitenkään iloisen kuuloinen. viestinkin olin saanut ja kyllä nyt omatunto soimaa että tantantaa. muutenkin meillä molemmilla oli aikoihin hyvä päivä koulussa.
ei se nyt mitenkään erityinen ollut, mutta ihan leppoisa.
anna anteeksi!

tosi monet on saanu lippuja viimeisiin pää edellä esityksiin vaikkakin ne on ihan loppun bookattuja. kiitos että tulette! kahden käden verran yleisöön tulee kaikkia kivoja näihin kahdeksaan viimeiseen. :)
***

kävin tänään muokkauksessa siellä salilla. vaikka nyt tuntuu pähkähullulta avautua tästä tänne, niin olkoon.
tuli oikeesti niin sama olo kuin silloin joskus yläasteel.. tai hetkonen lukion ykkösellä! sama fiilis, sama vastenmielisyys, sama huonouden tunne. hiki virtaa ja vituttaa. varsinaista rääkkäystä. tuntuu, että teen kaikki liikkeet viivellä, mutta tätä se on prkl!
kehon hallintaa!
tätä mun on kehitettävä.
pitää oppia laittamaan kädet taskuun ja pyöriä.
oppia tuntee oma kroppa.
...on kyllä vielä ihan pirun pitkä matka edessä.
ja välillä tuntuu, että ei tää auta.
mutta toisaalta sinne perkeleen paikkaan pääsy on jo aika respect. saada ne kamat kasaan aamulla ja mennä ovesta sisään.

onneksi pelko ei oo enää se, että kaikki kattelee.. vähän päälle tuhat ihmistä on nähny mut lavalla tän kevään aikana että toi on pientä siihen.
ehkä sinne vois mennä joskus uusiks.. ehkä.
täytyy mennä nukkuun.. koettaa psyykata huomiseen kirjallisuusesseeseen, ja siihen että pitää alkaa lukemaan hissaa. perjantaina koe ja ei oikein lukeminen ole mahdollista kun on esityksiä + elina ja ronja.
***

arvaa kenen kaikki vanhan koneen teidot löytyi kuin löytyikin täältä kannetavan syövereistä. oli ihan pirun nostalgista katsella kuvia! pientä häpeääkin ilmeni, mutta eniten oli outoa, että kauheen hauskaa on näyttäny olee. tän hetkinen ruuti kun on ihan melankolinen ja tylsä.. vai olenko?
kun kesää tulee pitää kyllä ottaa kaikki takaisin. ihanaa kun lumi sulaa!

beautiful, beautiful boooooomb!!!

it's been so hard working for no one

päästyäni kotiin, siellä odotti ahh niin kaunis tiskivuori.

juuri kun olin saanut viime merkinnän tänne tehtyä, äiti ja jussi saapu kirsille. ne oli lähdös heinolaa. ajatuksena oli heittää mut lahteen veljelle, josta me oltaisiin lähdetty yhdes iskälle.
en halunu mennä sinne.
en ollu vieläkää piirtäny.
..ja ne matkat on niin uuvuttavia.
lisäksi, pelko olla jouten ilman mitään tekemistä siellä ahdisti.
eikä ollu mulla kirjaa tai mitään.. tai no toi coraline mutta silti.

sitten soitin markukselle jolle oli ok etten tulis. sitten soitin isälle ja no... se vähän suuttu ja se reissu jäi.
läpällä heidi ehdotti että tulisin kuhmoisiin. tovin kuluttua auton nokka oli lähteny sinne suuntaan.
heidistä oli tosi outoa, kun aina niin kaukana tuntunu tampere ja sen kuviot ilmaantu nyt sinne mun mukana. siis ne arkiset asiat joita ei muulloin ajatellu. niiden perhe oli ihan kauheen kiva.
tehtiin vaikka mitä. pelattiin singstaria ja aliasta, katottiin muumeja ja puhuttiin paskaa. oli tosi rentsuu.. se varmaan kuvaa tätä lomaa.
en päivääkään vaihtaisi pois
***

tänään käytiin heidin tädillä yhdillä samin synttäreillä jolle piirsin sitten kortin.
oli tosi outo olo, kun se asia jonka takia mulla ei ollu asiaa iskälle (en ollu piirtäny) koitu tavallaan korvaukseksi heidin perheelle vieraanvaraisuudesta.
kiitos! :)

oli tosi kiva palata kotiin. ihan alko kaivata. sai tosi paljon energiaa siitä, että loma oli ihan kunnon loma. sopivan pitkä ja shillai.
olin vähällä tossa käydä hetkeks nukkuu ku väsytti, mutta sitten aloin visioimaan sitä yhtä iskän piirrosta, josta tekisin vähän muutakin ku perus lyijykynätyön, ei. haluan ehdottomasti käyttää värejä ja leikitellä niillä!
lisäksi haluun tehä sen heidin kangaskassin ja yhden bändi paidan ja oioioi, niin paljon tehtävää!

yle areenalta yks hemmetin hyvä kuunnelma, elikkä pöytäpendyyli soimaan, ja menoks!

in the land of submarines

jos hyvin käy niin tädin kahvilaan töihin kesällä tänne jämsään. sitten tänne asuu ja tittidii. kunno täyshoitola -fiilis on jo nyt, ku tääl on saunat ym. yhen kirjankin on saanu luettuu. terhi rannelan taivaan tuuliin. surkuhupaisaa. se kirjailija kävi joskus ysillä meidän yläasteel vierailemassa. vitutti ihan sairaasti. sitte kirjoitin tosi vammasen raportin sen vierailusta, jonka takia sain seurauksena hirveet valitukset luokanvalvojalta, joka oli tällä lailla "jeejee", äikänmaikka.
lisäksi jouduin kuraattorin puheille. moitin sitä, että kirjailijan kanssa ei kerenyt jäädä keskustelemaan mitään, koska yks tiina ja laura ja sen avustaja meni nuolee sen persettä.
valitin siitä puolustukseks sitten opettajalle, joka sitten oli saanut käsityksen että olin haukkunut näitä kahta tyttöä vammaiseksi.
olin sanonu ettäkun ne tuli vammaamaan siihen.
oli ne kyllä ihan nolona kun lähdin vetää sieltä kuraattorin luota. kaikki opot ja kaikki oli siin. ähähähää.

kirja oli saanu inspiraation siitä myyrmanninpommi räjähdyksestä aikanaan. käsiteltiin just niitä seurauksia jotka ajaa tommoiseen tekoon. alku oli jees ja loppuratkaisua ei voinu arvaa. jotkut ajanjaksot oli pikkasen ylimalkasia. ja no hahmo oli pikkaisen stereotypia. no mutta done it done.
nyt mulla on menossa coraline -kirjana. tuntuu tosi ontolta lukeenyt käännettyä kirjaa, kun teksti oli niin sujuvaa.
odotan tältä aika paljon, mutta aika naiivilta tuntuu.

mutta tosi jees. (vittu tää teksti on ihan paskaa, kun toi välilyönti vammaa)
***
oltiin tänää kiertämässä kirppareita kirsin kanssa. mukaan lähti sellane musta, pitkä ja ihana villatakki,farkut ja paritlenkkarit. eli sellasta perus. ai niin sitte sellanen seeprakuvioinen penaali. oli ihan pakko.

äiskä tulee kohta tänne. vitun kelan tuet ei ollu tullu viel. nyt kahvia.

ens viikolla sitten elina (ja ronja) ciioubii jota en sitten mee kattoo. mutta pitää varmaa mennä moikkaa, ihmisiä.
ja sit seuraavalla roosterissa slb ja kohta pian uudestaan vappuna, aattorock.
tulee kiva vappu. pitää alkaa pikkuhiljaa järkkäillä. samoin synttäreitä.
enää puoltoista kuukautta!

ai niin katottiin pariisin varpunen tossa pari iltaa sitten. niin pieni nainen, ja niin valtava ääni.