mun sydän alotti taas ruletin peluun. kivaa. jokainen töytäisy aiheuttaa sydämeen mustelman ja elääkin pitäisi. se kolhintuu ja menee liippaamaan lähelle sitä vierestä numeroa jossa se viime kierroksella pysähtyi. ja panokset senkun kasvaa! vetoon osallistujien silmistä näkee sen himon ja ne vaan haluu lisää ja lisää ja lisää.kohta mä en kestä sitä pyöritystä enää ja sanon poks. - en nyt sillä tavalla, mutta katoan taas maisemista, opettelen kävelemään uudestaan ja tavoittelen tasapainoa. mä alotan taas veden rajasta paljain jaloin...
mä en ole vielä tarpeeksi terve tähän pyöritykseen. mua huimaa pienikin liike ja mä tiedän että tähän tavoitteissani olisin menossa. milloin mä sitten pystyn?
pitääkö sen juuri olla sitä sattuman kauppaa ruletissa? miksei mun elämän peli perustuis taktikointiin ja loputtomiin elämiin? eikö niitä loppuvastuksia olisi vain yksi?
***
jotenkin tuntuu että mä elän tän kohdan uudestaan. tutusti pelaten, tutuilla vuorosanoilla ja samalla vastustajalla. mun pitää olla varovainen ja mua ärsyttää että edes aloitin tän taas.
fast... a cleansed soul rebirthing
see... to be... and understand your flipside...
you want nothing in return
all... is cry until the laughing
there is more between the sky and earth
that is beyond our philosophy unknown...
you want nothing in return
the closest who need you
(and) the closest surrounding you
will walk away...
and when we walk away there will be no coming home
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti