Tänä iltana Helsingin kaupunginvaltuusto käsittelee kaupungin kultuuristrategian. Uskon, että voimme saada kulttuurista apua kysymyksiin, jotka ovat tulevan vuosikymmenen aikana tärkeitä Helsingin kaupungin ja asukkaiden kannalta.
Ajattelen erityisesti kahta asiaa. Helsinkiläiset vanhenevat. Tarvitsemme tulevaisuudessa lisää ja parempia terveyspalveluja. Emme selviydy tästä tehtävästä hyvin, jos teemme asiat samoin kuin aikaisemmin. Ottamalla taiteen ja kulttuurin avuksi terveys- ja sosiaalipalveluissa saamme aikaiseksi enemmän.
Kulttuurilla on totta kai jo nyt hyvinvointia lisäävä merkitys. Kulttuurin roolia sekä vanhustenhoidossa että esimerkiksi mielenterveystyössä voidaan kuitenkin lisätä. Edelläkävijä taiteen käytössä sosiaalityössä ja terveyden huollossa on ollut Helsingin Diakonissa-laitos. Hyviä esimerkkejä siis on.
Kaikkein eniten taiteesta saattaa olla hyötyä ihmisille silloin, kun pääsevät itse tekemään asioita. Vakavasti päihdeongelmaisilla ei ole liikaa onnistumisen kokemuksia, mutta kun taiteen tekemisen kautta ammattitaiteilijan avustuksella, pääsee ilmaisemaan itseään, moni solmu saattaa aueta.
Taiteen käyttö sosiaali- ja etrveystyössä ei ole kallista, ja se monipuolistaa taiteilijoiden mahdollisuuksia työllistyä.
Kaupungin kaikkien alueiden hyvinvointi on ollut pitkään Helsingin vahvuus, jos sitä verrataan moniin eurooppalaisiin kaupunkeihin. Investoinnit kulttuurin ja uusiin kulttuurilaitoksiin ovat tärkeä osa kaupungin sisäistä aluepolitiikkaa. Tällä hetkellä Helsingin itäisissä kaupunginosissa ei ole ainuttakaan museota. Voisiko Guggenheim sopia katetun Itäväylän ylle Itäkeskukseen? Riippumatta siitä, mikä on Guggenheimin kohtalo, sijoituksia kultuurin täytyy vastedes tehdä kauoungin eri alueiden menestystä pohtien.
Siksi kultuuri- ja kirjastolautakunnassa halutaan jakaa teattereille ensi vuonna suunnattua lisärahaa siten, että teatterit lähtevät liikkelle seiniensä sisältä ja tuottavat uutta hyvinvointia kaupunkilaisille.
- Anni Sinnemäki (HS 30.11.2011)
