you can hear the whistle blow

8 kuukautta ollaan kuljettu sammalmätästä ja kivikkoa tanelin kanssa.

niin sitä pitää tiukasti toisen kädestä, jos itse horjuu, tai tää toinen tarvitsee tukea. jos sillä on paha olo sitä haluaa antaa lämpimän halauksen ja sitä voi pyytää jos itte tarvitsee.

se katsoo mua niin pitkään ku voi, jos lähden vaikkapa kotiin. kun mä lähden kouluun, jätän sen tietokonepöydälle viestejä.

niissä lukee et mä vähän tykkään siitä.
***

kela (lue: Kusetamme Eläkeläisiä Lapsia ja Aikuisia) teki kivan tempun tossa tänään ku antoi mulle tukiaiseni. kivasti klippas sieltä poikkee semmoset 300 poikkee, kun perivät takaisin. ei ihan paras ajoitus ollut. lisätään tähän vielä että en ollu maksanu vielä vuokraa. mulla ei ollu ees sitä varaa maksaa. jepajee.

itkuhan siitä tuli ja äidille soitto. iha puun takaa tommonen kerta kaikkiaan. jäätää vieläkin. toki mä tiedän, että ne niitä takaisin periin, mutta äh... sitä vaan säikähti ja aloin pelkää, että oonko mä oikeesti kusenu mun budjetin niin pahasti.

vähän paha puhua tuosta itsenäisenä elämisestä, ku äippä maksaa vuokraa
onneks hän autto. huh huh.

***

niin ne 60 -vuotis juhlatkin oli meni. ohops valvottiin puol kuuteen aamusta. ohops tuli tanssittua jalat tuusan nuuskaks. ohops tuli krapula.

antti majanlahti sano et mul on kaunis hymy. iik!
täytyy sanoo että siinä roudatessa tuli kyl harvinaisen selväks noi studion tilat. melkein on ollu kärpäsenä katossa mutta ei kuitenkaa.
tää oli nätti kappale livenä.

***

kaks jaksoa enää lukiota + kirjoitukset. enää ei kauaa. sit vois miettii mitä isona.

isosta puheen ollen oon tosi karmeessa kunnossa verrattuna mitä oon ollu.

aloite kyky. hukassa.

jos saan herättyy huomen 06.45 ja kouluun käveltyy niin siitä se lähtee. toivon niin.
nyt alan miettii yöunien määrää ja stressaa kuinka paljon huomiseks on liikaa muistettavaa.
..ja eilen piti olla helppo päivä. vielä. ennen seuraavaa jaksoo siis. huh huh.

millon mä kerkeen aloittaa dexterin tokan kauden :(

i'm five hundred miles
away from home