day 11 – the game you’ve spent the most time playingvanhassa kämpässä saatoin just ennen ku piti nähdä kaveria, saatoin aloittaa uuden pelin heroessissa. kyllä mää paikalle tulin. sen akateemisen vartin myöhässä.. mut illalla pelaaminen vaan jatku!! joskus ei vaan tajunu, että oli selkä köyryssä hakannu sitä samaa peliä sen kymmen tuntia. lähes unohtanu välistä käydä vessassa.. mutta kun ah, oli se viitisen linnaa, kunnon maagi hero, 10 mustaa lohikäärmettä ja taikapojot täynnä. sitä vaan listi kaiken!!
toisessa hetkessä taas tuntu, että peli loppu joskus siinä kahdessa vuorossa, ku comit oli liian nopeita ja mie vasta rakensin capitolia...
kamppanjia, minen oo koskaan osanu ymmärtää.. ennen se johtui enkusta. nyt varmaan olisin ehkä hitusen rohkempi niitä yrittämään. olishan niitä tuossa heroes 6:essakin pelattavaa..
muistan ku olin atk-luokassa muuten vaan facebookkailemassa, tämän lukukauden puolella niin joku tuli kysyyn multa silleen "HEI PELAAKS SÄÄKIN HMMIA?!"
niin mitä?!!?!
tämä kyseinen henkilö sanoi sen tarkoittavan tätä samaa peliä, jota intohimoisesti rakastan. en nyt mitenkään kilahtanut tälle pojan koltiaiselle henkilökohtaisesti. pikemminkin tälle ihme internet kielelle joka lyhentää kaikki. lollia, honia... H(O)MMia.. kaikki rushaa niitten omiin beisseihin ja silleen.
niin mitä??!?!
mulle se on heroes 3. tai vaan "hiroossi" -näin lausuttuna.
no mutta kuitenkin.. tän pelin pelaus on lähteny alle kouluikäsenä.. kuten jo aiemmin mainittin. sitten kun hajotin meidän koneen cd-aseman kotoonta, kersana; pelaaminen jatkoi semmoisessa paikassa ku tietotupa.. joka oli semmonen tietokoneluola, mun kodin vieressä olevassa lakkautetun koulun tiloissa. siellä järjestettiin atk-kursseja ja semmosia. iltaisin me sitten otettiin se mesta markuksen kanssa käyttöön ja pelattiin.. pelattiin.. pelattiin...
haettiin vähän marjatan kyläkaupasta karkkia, ja pelattiin vähän lisää.
ah voe niitä aikoja.
mikää ei oo muuttunu siitä. paitsi pelikaverit.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti