my words could save the world but they never come out right

tuli ihan kauhea hinku kirjoittaa, nyt tällä lailla heti aamusta. sinänsä mitään aihetta ei ole, mutta menköön. jos ei muuta voin taas selitellä kesän menoja yhä uudestaan ja uudestaan.
..ehkei se ole välttämätöntä.

koetan ilmiselvästi pakoilla tällä siivoamista. vetoan siihen ettei, kello ole paljon paskaakaan, ja kerkeän ihan hyvin sen tekemään ihan kohta. kunhan vain viitsin. toisaalta siivoaminen on samalla myös henkinenprosessi kuin fyysinenkin. siinä urakoidaan menneitä läpi (jotka tulevat esimerksiksi muistoina. niitä ruokkii juuri kuitit, koulusta saadut monisteet ja kaikki muu ylijäänyt). nytkin siinä samalla aloin miettimään esimerkiksi the winylseja ja provinssia löytäessäni -street team kirjeet ja julisteet joita olisi tarkoitus tässä lähipäivinä alkaa iskemään ilmoitustauluihin kiinni.
***

juttelin eilen irenen kanssa sen tunnin puhelimessa. oli hienoa vaikka me ollaan ihan eri maailmasta, niin yhteys on jotenkin säilynyt. huumori ja avoimuus ei ole muuttunut, ja oman kiinnostuksen jakaminen toisen kanssa on laaja. kuinka paljon olen häneltäkään oppinut!
nähdään vissin parin viikon päästä hänen tullessa tampereelle. ahh, silloin on jo kesäloma. tampere ja aurinko. ehkä vähän harmittaa ettei ihmisiä nää, mutta toisaalta vain mietin mitä kaikkea tulen saamaan tänäkin kesänä aikaiseksi! viime vuonna maalailin noita huonekaluja ja painoin paitoja. ehkä luovuus kukkisi tänäkin vuonna!
taikka innostun jostain ihan uudesta. ehkä uppoudun johonkin kirjasta löytyneeseen yksityiskohtaan ja alan hamuta sitä vain lisää ja lisää!
esimerkiksi ahh 1900 -luvun kulttuuri, teollistuminen ja se ajan henki! se on jotain ihmeellistä!
***

toisaalta ei ole kiva olla yksin. sitä tulee varmaan taas hortoiltua kaupungilla vain siksi ettei sosiaalisettaidot turru. saattaa olla vielä yksinäisempi kuin koskaan. ehkä ryhti painuu vielä tätäkin pahemmaksi kun vain dataa, dataa ja dataa.

en kuitenkaan usko siihen. saan vähintään viikonloppuihin eloa. molilta saattaa löytyä jotain lakumyyntiä markkinoille niin siitäkin saa kahisevaa. eikä äitikään ole jossain jurvassa ikuisesti ja voimme viettää yhdessä aikaa. jos ei muuta niin heinolaan!
heinolasta tulikin mieleen susku. saan linnanmäelle kaksi ilmaisranneketta koska kuulun parasta lapsille ry:eseen. mennään siihän juhannusta ennen sitten palloilemaan! ahh, vauhdin hurmaa ja liput on nykyään niin kalliita, että tää on ihan lottovoitto!

toivottavasti tuolta mannerheimin lastensuojeluliitolta liikenee samantapaisia etuja! täytyypä visiteerata senkin toimistolla ensiviikolla!
***


lainasin muutama päivä sitten kirjastosta jali ja suklaatehtaan äänikirjana. arvelinkin että se on hyvä! vaikka hahmot ovat todella kärvistettyjä, enkä vieläkään ymmärrä mitä pahaa purukumin jauhamisessa on, se toimii hyvin. vilpitön sääli jalia kohtaan herää tämän köydessä ja hyvin konkreettiset vertaukset pistävät ehkä lapsenkin miettimään, millaista on vähävaraisesa perheessä. tarinassa on lisäksi myös vanhusten kunnioitus hyvin ilmaistu, ja toki luvallinen haaveilu ja mielikuvituksen leikki.
empatiaa tarinasta löytyy hyvin paljon! siksi pidinkin ihan kauheesti aikoinaan siitä 1971 -julkaistusta versiosta. mielestäni se burtonin ei toimi. johnny deppin hahmo on jotenkin mielenhäiriöinen... ei sellainen jota lapsi haluaa lähestyä.

***
tiistaina odottaisi historian koe. voi vittu olen vihanut sitä kurssia alusta asti! propagandaa. turhaa tietoa. kyse on syventävästä kurssista ja me käydään läpi jotain rasistisia sarjakuvia, ja kiinan symboliikkaa.. niillä tekee sitten ihan helvetisti tuolla yo -kirjoituksissa.
lisäksi me ei käyty ollenkaan mitään pohjois-amerikan historiaa, eikä kunnolla atsteekkejakaan. joku yks esitelmä. vittu jee. en ollu sillä tunnilla.

lisäksi käydessä afrikkaa, se homma alustettiin jollain 'neekerin' -sanan käytöllä ja opettajan omilla mielipiteillä. yleistyksiä ihan sairaasti.
vaikka historian tunnit on pelkkää pintariipaisuja aiheista ei silti tulisi jauhaa tuollaista alakoulussa käytävää soopaa.
yleensäkin, oma mielipiteeni tuon sanan käytöstä on väärä. en sano että sen poistaminen on jotenkin viisasta, mutta tavallaan sen poistamisella yritetään hävittää käsitettä. neekeri, on jo muutenkin mustamaalattu käsite, niin miksi sitä pitäisi jatkaa käyttämällä. ei se sen alkuperäis ajatus "ruskeasta afrikkalaisesta ihmisestä", lähde minnekään. lisäksi siihen on vielä lisätty negatiivinen sävy ja alempiarvoisuus. vaikka käyttäjä ei ajattelisi sitä niin. sille ei voi mitään.
neekeri -sana on yhtä negatiivisen sävyinen kuin esimerkiksi eurooppalaiselle noitavainot taikka toinenmaailmansota. ei se muutu puhumalla globaalisti siitä iloisemmaksi, kuin ehkä yksilökohtaisesti.
***

huh, tulipas taas avauduttua. haluan tehdä muuten teateria. kamala ikävä sellaista kunnon harjoitusten tekemistä. voin kertoa että ulla-maijan improvisaatio kurssi on jotain parasta!

all their dreams would come true

niin paljon tapahtunut, niin lyhyessä ajassa. monta kerta on pitänyt kirjoittaa, mutta ajatus en ole irti itsestäni saanut. en varmaan kai vieläkään.
no yritetään.

viikko sitten täytin 18. olin parasta lapsille ry:n järjestemässä ohjaajien peruskoulutuksessa. heitin siellä tasan samana päivänä talvi turkin. lisäksi pelasimme sekä minigolfia että biljardia yhdessä sonjan, miinan ja hannan kanssa. täytyy sanoa että oli oikeasti aidon hauskaa ilman mitää täysi-ikäisyyden riittejä, vaikka harmittelinkin yo-talolla don johnson big bandia jonkin verran.
ohjaajakurssi oli kuitenkin kaiken puolin antoisa. ihan harmitti, että siellä tuli nukuttua niin levottomasti. muuten olo olisi ollut kuin paremmassakin hostellissa. haluan lisäksi kiittää mariannea, joka jakoi kanssasi kämpän. aivan ihana ihminen!
kesällä tavataan toivottavasti lasten leirien merkeissä. :)

ja anteeksi ihan kauheasti juttujemme tasoa ville. mutta huomasi, että sullakin oli hauskaa!
"...mikään tuntipalkka.. se on sekuntipalkka!"
"onko se kehu, jos nainen sanoo että 'nämä olivat elämäni pisimmät sekuntit?' "
***

suoraan lp:n koulutuksesta täytyi mennä mustanlahden satamaan harrastajateatteri festivaaleille töihin. ei mitään niinkää raskasta. ja esityksiäkin kerkesin kaksi nähdä. tukkateatterin pelurit ja pispalan teatterin syntisen suntion. sen jälkeen kaatosateessa purettiin teltta. ei se nyt mitään kivaan ollut mutta onneksi meitä oli siinä mukana toistakymmentä, että saatiin se parissa tunnissa tehtyä.
ei siitäkään jäänyt mitenkään paha maku. ehkä vähän ontto. sellainen "kuka vitun idiootti on tässä ilman palkkaa mukana, eikä edes kuulu yhteenkää näistä teattereista". en mä sitä mistään suunnalta kuullut, mutta oma mieli jäi vähän kalvamaan tuollaista sävyä. itkeskelinkin sitä vähän kotimatkalla, mutta sekin meni ohi. kun pääsi lämpimään petiin ja nukuttua yön yli hyvin, niin aamu näytti heti paremmalta.
***

tiistaina sitten pärähti kehiin vihdoin ja viimein lastennäytelmämme pessi ja illusia vanhaan saliin, ja pienehköryhmämme sai hyvät naurut tuostakin teoksesta. kaikesta loppu palautetuokiosta huolimatta, kyllä meillä oli ihan piru hyvä ryhmä. kiitos!!
"pessi ja illusia, essi ja ...HAHAHAHAHA"

yllätyksekseni esitykseen tuli tuttuja kasvoja: iskä, markus ja äiti. huomasin vain kävelessä kirjastoon tuttujen ihmisten olemuksen kävelevän kohti koulua, ja siinä oli iskä ja markus! olin häkeltynyt ja iloinen. yllättynyt ja onnellinen. varta vasten he tulivat minun pientä roolisuoritustani katsomaan! äitikin saapui joku puolituntia ennen esitystä. eikä kukaan kinannut!

menimme esityksen jälkeen syömään johonkin ravintolaan, ja sielläkään ei tapahtunut mitään sanktioita, joita pelkäsin kovin. venyihän heidän paaluumatkansa aamuyöhön kun tulivat niin kaukaa. iskäkin tuli mun luo yöksi esityksen jälkeen, josta olin ihan hermona. kyllä te tiedättä ketkä mut paremmin tunnette miltä mun kämppää yleensä näyttää..
joka tapauksessa kaikki meni hyvin. iskäkin oli sanonut äitille että oli siksi niin hienotunteinen, koska haluaa pysyä tämän ystävänä ja että hän merkitsee tälle hyvin paljon. miten upeaa oli kuulla jotain tuollaista myrskyisten vuosien jälkeen!
***


siitä eteenpäin on ollut koeviikko, jonka aikana olen pääsääntöisesti ollut kotona, lukenut ja nukkunut. kävin mä kattomassa precious -elokuvan vihdoin ja viimein keskiviikkona, lastennäytelmistä ihmemaa oz:in ja pocahontaksen. katottiinki toi jälkimmäinen heidin kanssa esityksen jälkeen ja vaan itkettiin ihan hulluna.
***

eilen sitten oli grillibileet täällä rauhaniemessä. ahh olipas hyvää ruokaa ja seuraa. erilaisia ihmisiä, erilaisistä ympyröistä ja kuitenkin juttua löyty. mm. musiikista sain oikein urakalla jauhee pitkästä aikaa. samalla aloin harkita menisikö sitä guns n' rosesia katsomaan ensiviikon keskiviikkona helsinkiin?

se jääköön nähtäväksi.
***

sain myös luettua aila meriluodon lasimaalauksen ja daniil harmsin sattumuksia vetelee jo viimeisiä. lisäksi kävin siellä poliisiasemalla ja omaan sen vihdoin sen poliisin myöntämän luvan! tästä sitten seuraavaksi varamiespalveluun kera lupieni!
***

p.s bob dylanin elämästä kertova i'm not there on surrealismi -kaudelleni yhtä juhlaa. lisäksi walk the line oli todella hyvä.
tai siis käsitykseni reese witherspoonista muuttuivat alle aikayksikön nähtyäni sen elokuvan. se nainen osaa olla muutakin kuin bimboblondi huonoissa komedioissa.
elokuva lopetettiinkin hyvin cashin vankilakiertueisiin jotka tekivät miehistä legendan.

come to me now, so i can make you mine
i watched them rush to you so fast
i waited so I'd be the last
it's my time, 'cause i'm the next in line

melted tinbeads cast your fortune in a glass of wine

hahhahaa, koska elän viimeisiä päiviä alaikäisenä, pyhitän kaikki keinot vielä valvoskella pitkään, syödä paulin antamaa salmiakkisuklaata ja harmitella vastuun vähyydestä. maaliviivan jo häämöttäessä viiden päivän päässä, haluan oitis muistuttaa sekä itselleni että muille kuitenkin jatkavani supernaiivia elämääni. jotkut asiat eivät vain muutu. hyvässä ja pahassa, sellaisia asioita ovat mm. vr:än myöhässä oleminen ja aina naurattava alapäähuumori.

mikäpä tässä ollessa häh?
***

kuitenkin, jottei tämä mene vain kikkalun kakkailuksi, kerron tässä näiiin tällee nätisti viimeisistä ajoistani. tuoreimmaksi menee heidin kanssa koukkuniemen rannassa vietetty picnic ja sen kruunaama ihanan kaunis taivas. seura perustui uitetusta koirasta ja parista lokista. puun aiheet menivät sorsista komeasti taotaoon ja siitä miehiin, mikä nyt ei ollut mikään yllätys. tuli siinä myös huokailtua ja päästettyä se pieni kakstoistavuotiaskin pinnalle.

"..varsinkin kun se on siellä kaljalla, ja kattoo sillee 'lol otit mun housuista ruusun'."
kiitos ihanasta illasta ja seikkailuista kivien päällä. olet sä kans tommonen ihana heidiseni.
***

ennen heidiä, palasin seinäjoelta kuta kuinkin tunnin myöhässä olleessa junassa yhden kurssikaverini arsin kanssa. katottiin sitten legend of the seekerin ekantuotantokauden ekajakso, ja sit vähän strutteria. sitten viimeinen puolituntia meni musiikista puhellen ja festarimuistoja jaellen. kiitos vain matkaseurasta!

rankka matkustukseni kotia kohti uupui viimeisillä kymmenillä metreillä. (oikeastaan olin menossa paulille, mutta ihan sama. yhtä kommuunia kaikki). varoituksista huolimatta menin hissiin päästäkseni ylinpään kerrokseen. en ollut kävelemässä sinne. hissi kuitenkin oli noin 10 cm sen oviaukosta alempana ja lukitisi oven itsestään.
"tervetuloa takaisin ruuti =)" ,ovi varmaan koetti sanoa vaikka kyse ei ollutkaan ns. avoimien ovien päivästä.

20 minuuttia kerkesin pelätä akkuni loppuvan ja tetris -pelin kesken jäämisen puolesta, mutta niin ei onneksi käynyt. sain jatkaa pelailua sitten paulilla, tämän ollessa stressaantunut lähdöstään ivaloon. vasta yli tunnin päästä, mutta tavaraa oli kahden olkalaukullisen, kahden ikea -kassillisen ja vieläpä rinkallinen tavaraa. tavaroita oltiin pakattu kuin naisten muutaman tunnin kestäneelle huviretkelle. ai että sitä kantamisen juhlaa!

tämä hassu ihminen jota ikävöin on mahdollista onneksi tavata provinssissa. sen jälkeen vasta elokuun 23-24 pvä. ja sitten se jätkä kieltää itkemästä! voi vittu! mulla on jo nyt ikävä meidän uno -iltoja! (uno)
***

palataanpa tässä päivässä vieläkin taakse päin.
pääsin järjestyksenvalvojan koulutuksen kokeen läpi ja olen nyt suorittanut peruskurssin. nyt eikun poliisi asemalle ensiviikon maanantaina parin passikuvan ja hakemuksen kera! nähdään siis provinssissa!
***

koulutksen ohelle ehdin yöpyä myös vaasassa nockun luona ja käydä porukoilla. jälkimmäisten luona urakoin vanilla sky:n ja sellaisen elokuvan kuin cryin game. nockun luona taas astetta fiksummat jutut ja kunnon vuodatukset. ahh se niiden kämpän kotoisuus oli jotain ihanaa.

ai niin, toiminimi maire&leila:ltakaan ei vältytty siinä perjantain aikana. sain nähdä vihdoinkin sen sarvijoen kaupan ja tutustuin hienoon kissaherra ylppöön. teuvosta ei tartte sanoo mitään. se ei ole mitenkään uusi. mutta aika lutunen.
se kämppäkin oli semmoinen ahh, tapetit jotain ihan huippua. samoin se piha. eikun vaan kauheet lapsikatraat vaan ympärille.
..ja kaikkien on velvollisuus paskoa hiekkalaatikkoon. ihan niinkuin kissatkin tekee.
***

jotta se nukkumatti voisi tulla, niin kirjoitan tän nyt kuitenkin loppuun vaikka tarkoitus oli jättää huomiselle. hups pari tuntii meni, ai niin, sain 20€ lahjakortin paulilta swampii lahjaksi.

ja niimpä niin sitä nukkumista vois alkaa viimein harrastaa parin yön valvoskelun jälkee ->

unenomanen tunne, kellun näillä kaduilla ku mikäkin lumme
unettomuus raivaa tiensä jokaiselle solulle, turha tulla on edes puhumaan mulle
unettomuus tekee mut seniiliksi, instabiiliksi, kärsii mekanismi
kun en saa unta mun etapiksi, kumpa saisin siitä rahaa, ois se ammatti

some specials and rat food

en ollu tänää koulussa. hupsista keikkaa.
taas kerran voin kertoa nukkuneeni hyvin niille, jotka heräisivät siinä kuuden maissa vuosirenkaat silmien alla. khihihi.
kirjoitin herättyäni kirjeen sannille. siitä piti tulla lyhyt. melkein tulikin. joku neljä sivua. ja sain samalla parit asiat purettua. nyt on taas mieli aika keveänä. jopa valmis uusiin haasteisiin?
ja ne haasteet alkavat jo torstaina klo 10.00!
***

näin lindan tiimarissa, ja päädyttiin istuskelemaan klubin terassille. sekin meni vuodatuksen puolelle, mutta oli oikeesti kiva nähdä! :)
klo 16:00 samalla paikalla alkoi sitten tampereen harrastajateatterifestivaalin talkoolaiskokous.
oli ihan kivaa, tutustuinkin muutamaan tyypiin, ja järkkäsin assen kuvaa tapahtumaa !

ja tän jälkeen sitten palasin kotiin, laitoin ruokaa ja tittididii: menin koneelle. aion just lähteä käymään apteekissa. ihan kohta. melkein. pakko. mutta ensin tämä merkintä loppuun.
oli mulla vielä jotain..
siis kiirjoitettavaa..
ei kai sitten.
no hyvä hyvä. voisin linkittää tähän loppuun jonkun hyvän viisun.

such a shame that you are dead

kaikki on niin raskasta,
luonto tuoksuu paskasta.

terkkuja vaan all age -s- sunday -tapahtumasta. nyt olis dog's homeen ilmaislippuja yhteensä kymmennkunta, että lähtekääs mun kaa yhdelle viimeistään 31. toukokuuta. mie tarjoon :)

ankea olo. ottaa päähän. hermottaa. ärsyttää. huomenna kouluun.
ei oikeastaan se koulu vaan nyt taas mättää oma itsensä. oma käyttäytyminen, ja elämän paikallaan jumittaminen. ulkoisen olemuksen probleemat (suoraan sanottuna yhyy,oon ruma ja läski), tulevaisuus ja kyllästyminen elämään...
tai ei oikeastaan mutta tavallaan joo.
ehkä piirun verran pessimismiä ilmassa, mutta en mä ees halua nähdä maailmaa kivempaan.
tai siis, haluaisin, mutta teidän että typerät ajatukset päässä sanovat aina suuntaa antavasti mitä siitä tästä ja tostakin seuraa.
ehkä sitä vain pelkää pettymyksiä.
oikeastihan elämä on aika jännä. hengityksestä ja pienistä ruumiinosista lähtien. hyvinkin jännä sen monimuotoisuus.
mutta kun piru lauta, asenne on tämmöinen, eikä se lähde pois. harmittaa.
harmittaa vaan ihan saamaristi, että ei voi millekkää mittää.
jottei tämä mee vaan jahkailuksi voisin listata mitä mulla on ja mitä ei. jos ne avaisivat jotain ja nostaisivat samalla jopa mielialaa:

mitä minulla on:

- paljon kavereita
- paljon hyviä ystäviä
- kannettava
- sivoinen määrä vinyylejä
- perspektiiviä elämästä
- kokemusta jos jonkin sortin asioista
- empatiakykyä
- luovuutta
- huumorintajua
- persoonallinen nauru
- suht hyviä arvosanoja koulusta
- ihanteita
- taiteelista silmää
- oma kämppä
- kahvinkeitin <3
- paksut hiukset
- tatuointeja
- kykyä toimimaan vähällä budjetilla
- periaatteita (ei ajokorttia)
- hyvät hampaat
- rutkasti vapaa-aikaa
- kiva isoveli
- vilkkautta

(näitä nyt tuli kamalan vähän mutta eipä mene ylimääräisten asioiden lisäilyksi. toisaalta tää kuulostaa ihan deittiviestiltä käkäkä)

minulla ei ole:
- siistiä kämppää
- kykyä kirjoittaa kunnolla
- itsetuntoa
- kykyä lukea nopeasti
- taitoa olla jouten
- päätöksenteko kykyä
- kivoja vaatteita (yleensäkään omaa tyyliä)
- päämäärää tulevaisuudessa
- kiinnostusta paljon mihinkään nyt
- unirytmiä
- vanhempia joita kohtaan kokisin jotain universaalia rakkautta
- normaalia suhdetta ihmisiin (pelkään uusia ja vanhat ahdistaa)
- iloista mieltä
- pirteyttä
- alipainoa
- puhdasta ihoa
***
tätä nyt katsellessa olempas mä aika veikeä tyyppi. siis herranjumala kuinka moniulotteinen jeejee =)

now im in your arms and their embrace

terveisiä vaan tesomalta! nyt on sieläkin tultu käytyä, eikä silleen varsinaisesti jääny mittää hampaankoloon reissusta.
tai no se pisti miettimään. hitto kun oikeasti osaisi kirjoittaa ja tuottaa näitä pirun ajatuksia paremmin päästä sanoiksi.
oli miten oli, jos tätä selkeyttä vähän auttaisi kronologisuus. varoitan vain, että olen ihan pirun väsynyt tätä kirjoittaessa, mutta anti olla.
aamu meni pakkiksella (uuh oon ollu keskellä, sitä lavaa millä on ollu mm. philip anselmo, jonne aaron ja alexi laiho!!111 iik!). siellä roudinkia ja vähän fiilistelyä valoista vastaavan suvin kanssa. tuli siinä moikattua markus niemispeltoakin pitkästä aikaa. viime kerrasta onkin jo aikaa. sillä oli uusi bändi ja uudet kujeet. josta tulikin mieleen että random eyes, se proggis, jossa on meges se laulaja jolla on ne hirveät kulmakarvat.
se solisti on niinku christian palin, eli se se x-fucktori. ei vitsiit. kyllä sitä pystyy alas menöön. noo kiva jos on kiffaa.

pakkikselta sitten syömää, ja joskus olisko puol neljältä (en enää muista) tesomalla. siellä oottikin jo moona, noora ja heidi, jotka oli tullu puoltuntii enneen meiksii. olipa kamala se bussimatka. hermotti niin, että menisin paikan ohi. onneksi ei käynyt niin.
siellä sitten venaillessa fiilsiteltiin, ja jammailtiin ja jassulle opetettiin kertsejä. mimman tullessa se lauleskeltiin möllejä ja harmiteltiin gunnareiden keikkaa jonne jassulla on jo lippu. fukk you.
joka tapauksessa, tällä mimmalla oli mukana merirosvolippuja ahhhh! mikä loistava keksintö! kannatankin teidän kaikkien löntystää tiimarin tapaiseen tai pilailupuotiin seuraavaa risteilyä vasten! kyllä olis siistii jos kaikki olis varustautunu hienon hienoilla pääkallo lipuilla keikalla. jengi saattais jopa pölliä idean ja luoda siitä fanituotteen :(
***

ekana soitti riffraction jota katottiin hetken aikaa heidin ja kallen kaa. kamala awwitus päällä. poikien kolmas keikka. ihan hyvä meisinki!
ai niin tässä kohtaa voisin mainita että tässä pikkupoika -pumpussa soittaa tuo hautamäen costellon poika rumpuja. ilman muuta tämä mies pahainen oli itse paikan päällä. ihan mukava ylläri. ja ai niin täytyy mainita, että hänellä oli ihan sairaan hieno elvis t-paita.
***

seuraavaksi lauteen valtas kipparikvartetti. melkoinen boogie kyllä oli. soitettiinpa jopa yllättävä versio veronicasin untouchedista. chris-raukkapieni kävi hakemassa ihan varta vasten sanat bäkkäreiltä jotta saattoi vetästä sen meikseille.
..ja jassusta irtos taas huumoria. hienosta veden juonti suorituksesta ja suicide love bitchin spiikin aikoihin.
mulle haistateltiin kun heitin että biisi on jassusta, kun chris sano eka että biisin kertovan ilkeistä naisista.
khihih.

keikan jälkeen sitten läpän heittoa ja hikisen miehen halailua. uuh jea.
***

sitten tunnelma kääntyi hautajaisten ja riehumisen puolelle. freegearin viimenen keikka ja täytyy sanoa tykkään ihan sikana ismon kliinistä laulamisesta. ja freegearin biiseistä. ja livemusiikista. ja hyvästä fiilingistä. kiitos palio!
***

täytyy sanoa, että en ole sitten aikoihin ollut eturivin tyttöjä keikoilla. nuorisotilojen ollessa sen verran pienet, takana fiilistely olisi ollut mahdotonta.
siispä olin edessä siinä petun vieressä reippahasti vedellen kappaleita ja naureskellen hinun kuvaamisille.
keikasta voisi sanoa, että se oli vähän hajanainen. ainakin kolme solistia (plus encoren freestylke räppäri, jonka mc -nimi tais olla joku dynamiitti) , riehumista ja sitten taas tasasta, kappaleet oli ihan hemmetinmoista mättöä ja no spiikit.. ne oli just niin tuttuja alleycats-spiikkejä.
"tää biisi kertoo.. elämästä"
kiitos kuitenkin ihan sairaan hyvästä keikasta. en taaskaan muistanu että olitte noin hyviä. ja p.s. the dungeonin biisi oli ♥
***

jos nyt vielä palataan joihinkin pikku yksityiskohtiin niin vaikkapa se että
- paikan päällä soi him ja pmmp
- ootettiin joku nelkyt minsaa bussia
- moona sai heiniltä kauppakassin
- väänänen ei soittanu
- odotellessa päivällä tesomalle menevää bussia, näin sen jätkän joka opiskelee nätyllä ja on siinä smakin nousen -musavideolla!
- yhdessä kohtaa slb:en keikkaa, mulle tuli mieleen bodomin musiikki
- riffractionin aikana sami lainas multa harjaa
- chris sano että metallica, iron maiden ja the beatles on paskaa, ja esim. joku immortal on hyvää :(
***

bussissa istuessa tuli kamala ikävä kalia, lassia ja kesää. sitä kun aurinkopaistaa ja viikonloppuna on tiedossa another gig. sielunsilmin näkee ihan saatanasti ihmisiä jollain urheilukentällä ja jokapuolella on roskii ja parisenkymmentä leitä ja leopardikuvioista festarihattuu. ruohikko on lämmöstä palanu karrellee ja tunnin päästä alkaa the bändi.
***

ville soitti vähää aikaan sitten. siitäkään kuullu kohta vuoteen. asuu töiden peräs jyväskylässä. vähänkö tuli ikävä sitä!

ei tältä illalta kyyneliltäkään vältytty puolin ja toisin. dejavu ilmestyi bussia odotellessa, asiaa toistivat siis tapahtumat muutaman vuoden takaa..
ankea hiljaisuus.
yhtä ahdistaa ja itkettää,
yksi on turpa kiinni -asenteelle.
ja sitten vielä yks (mie) tuntee itsensä riittämättömäksi ja tunnevammaiseksi.

tunnevammaisuus jatkuu kotimatkalla. pakko kävellä lujaa ettei luovuta. ei saa alkaa miettiä liikaa ja keskittyä kävelemiseen. samalla vain visioi, tuntee itsensä tunnottomaksi ja kuvittelee kuinka ainut, mikä on itsessä elossa on pelkkä kuori. sieluntapainen juuri luiskahti sormieni välistä pois.
toivottavasti se ei niin mene.

toisaalta aloin miettiä, kuinka herkkä tämä ihmisenluonne sitten vaurioituu/kasvaa kieroon ja seurauksena tulee ns. tunnevammaiseksi. ehkä se ihmisluonto oikeesti voi vaan kadota, ja on jäljellä pelkkä fyysinen olemus. ehkä siksi masennuslääkkeet ovat kaikessa vittumaisuudessaan hyvä. ne luovat ympärille sellaisen tiiviin elmukelmun joka ei tavallaan vahvista luonnetta mutta estävät sen liuskahtamatta pois. ihmeellisissä tapauksissa saattaa jopa tuntea niin syviä tunteita joista voi jopa reagoida itkulla. se on silloin lääkkeitä käyttäessä harvinaista se.
***

huomenna tämän kevään viimeinen
all age -s- sunday. siellä sitten olis tarjolla tällä kertaa: surf rats (uk), vulture club ja the verticals.

sinne vaa ja jos ei muuta niin mua moikkaa. nyt vois lähtee nukkumatthaulee.
hello!

i mean you are so naive!

asioista joista pidin lapsena:
- piirtämisestä
- laulamisesta
- mustikkakukosta
- juusto-kurkku -voileivistä
- tietokone peleistä (rakenna autoja masa mainion kanssa, kyodai mahjong, - alkupolku -peleistä..)
- uimisesta
- spagettiolkain -topeista
- kerrossängyistä
- yläkerroista
- emma -nimestä (halusin leikeissä olla aina sen niminen)
- puissa kiipeilystä
- majan rakennuksesta (erityisesti puumajojen)
- barbeista (erityisesti tummaihosista)
- vakoiluleikeistä
- chattailysta
- kivillä hyppisestä rannassa
- lautapeleistä
- kattomuna -pelistä
- korkeissa aalloissa uimisesta
- heinätöistä
- kumiveneistä ja vesileikeistä
- kissoista, kissaeläimistä (erityisesti ilveksistä)
- lastenleireistä
- helsingistä ja muiosta suurista kaupungeista
- poikaystävästä haaveilusta
- metsässä kävelemisestä
- pieru, pissa ja kakka -jutuista
- vitseistä
- esiintymisestä
- lippiksistä ja niiden pitämisestä väärinpäin
- rullaluistelusta
- skeitti- surffi- ja lumilaudoista
- keskiviikoista
- lastenohjelmista
- askartelusta
- vappuna pääsemisestä puiseen maailmanpyörään parikkalantoreilla
- toreista ja siellä ostetuista herneistä
- vadelmista
- kanasta mustaherukkahillon kanssa
- haavelemisesta millainen on isona
- lasangesta
- kauniista maisemista
- itsenäisyydestä
- miehistä joilla oli viikset
- labyrinteista
- sanalaatikko -tehtävistä
- huppareista
- huvipuistoista
- itsenäisyydestä
- yksin kotona olemisesta
- iskän tarinoista
- juhlapöydän konvehtirasiassa olevista suklaacrisp -konvehdeista
- ulkona yöpymisestä
- maidosta
- lämpimästä kaakaosta
- merirosvoyökoulusta tokallaluokalla
- uno -korteista
- sisällä olemisesta välitunneillla
- hisseistä
- parvekkeista
- korkeista näköaloista
- saukki ja pikkuoravat -lastenlauluista
- kynsilakasta
- simo frangenista
- ansasta ja oivasta
- prinsessa mekoista
- junista
- roskienkeräys -päivästä koulussa
- saaressa yöpymis -suunnittelusta
- gimmelistä
- kiellettyihin pakkoihin menemisestä
- pitkistä hiuksista
- vangiksi joutumisesta -leikeissä
- pokémoneista
- parhaasta kaverista
- ystäväkirjoista
- pussailusta
- kylässä käymisestä
- korviksista
- ostoskeskuksista
- kesästä
- kirjastoista
- legoista
***
asioista mistä en pitänyt lapsena:
- jos joku puhui että olemisesta jossakin hän tarkoitti sitä, että olin hoidossa
- kryptot
- läksyjen tekemisestä
- lukemaan opettelusta
- peleistä jossa loppui aika ja oli siksi kiire
- hippaleikeistä
- juttujen kieltämisestä
- rikkomisesta/ rikki menneistä jutuista
- komentelusta
- kommenteista joissa kehotettiin olla hätäilemättä ja rauhoittua
- värityskirjat
- urheilusta
- hiihtämisestä
- maija pitkäsestä
- miehistä joilla oli pelkkä parta
- pelastusliiveistä
- turvavöistä
- kypäristä
- luistimien solmisesta
- kurarukkasista
- yksin jäämisestä
- valehtelusta
- digimonista
- huvitutti -ohjelmasta
- liian pieneksi -sanomisesta
- seinä aasi -pelistä
- kotiin lähemisestä
- pianon soitosta/ harjoittelusta
- kaverin menettäminen
- vähättely
- salaisuuksien kertominen
- pakottaminen
- haukkuminen
- kuoleminen /väkivalta
- sukkahousut
- se että minulla ei koskaa mikään paikka murtunut, enkä koskaan saanut kipisiä jonka takia kaikki huomioisivat minua, ja kirjoittaisivat nimensä kipsiin
- parturit
- kaikki tylsä
- kellon opettelu
- ylinaisellisuus
- esineiden roskiin heittäminen
- rentoutuminen
- jumppa
- toteutumattomat suunnitelmat
- käsialaharjoitukset
- odottaminen
- autossa istuminen
- uutiset
- biologia
- se kun käskettiin lopettamaan piirtäminen
- mopot
- rekat
- tehtäväkirjan sanominen harjoituskirjaksi
- pakottaminen menemään pihalle
- häviäminen
- nalle puh
- siivoaminen
- tiskaaminen
- imurointi
- sotku
- huono kuvitus kirjoissa
- marmelaadi suklaa
- minttu
- sima
- kotikalja
- autiot käytävät
- painajaiset
- pelkääminen
- huutaminen
- laulukuoro
- tupakointi
- sylkeminen
- marianne -karkit
- vanhojen ihmisten haju

***


pari tuntii sitten tulin supernaiivin ensi-illasta ja menin istuskelemaan rantaan pitkästä aikaa.
se muistutti kauheesti lapsuutta.
sitten aloin vain miettii yleisesti tätä päivää. eritoten kamppailua masennusta vastaan.
eihän se voi vaan mennä niinkuin supernaiivissa, että löydettyä kaveriksi kivan viisin vuotiaan, matkustettua new yorkiin ja löydettyä tyttöystävä, elämä löytää merkityksensä.
se olisi epäreilua jos se menisi niin.
***

lääkäri sanoi, että niin kauan kun mulla on mielenterveydellistä taipumusta masennukseen ja stressiin, niin kauan mulla on oleva ihottuma.
ehkä jopa koko iän.
tosi kivaa.
mähän voisin tästä alkaa nudistiksi niin kaikki varmasti saisivat jonkin sortin aatteen joukkoitsemurhaan.
hahahaa enää tarvitsisi olla sitä ihmisvihaakaan, kun kaikki kuolisi pooois.
***

leiskan tunneilla jatku taas turhanpäiväinen lässytys, mutta saatiin oton kanssa makeat naurut. tällä kertaa lueteltiin asioita joita mielletään afrikkalaisiin.
joku sitten sanoi vuorollaan, että siellä ihmiset on iloisia ja tykkään heittää asioita vitsiksi vaikka olisikin vaikeaa.
"ai sullakin on aids" =)

ja naurettiin sitten tolle lopputunti.
***

huomenna sitten tesomarock ja siellä freegear, alleycats ja suicide love boat. pitää varmaan mennä sitä ennen roudaan valotykkiä. ajattelin, että edustamalla siellä seppo antaa mulle musa-ilmasusta edes sen kasin.
***

hei mutta palataanpa takaisin tähän alun listailuun. olin siis katsomassa ernlend loen kirjasta supernaiivin tehdyn naytelmän joka oli muuten anna krogeuksen käsikirjoittama. siis hän jolta on myös heikko esitys.
esitys oli tossa tammelan tukkateatterissa ja se oli teatteriporukavalmistama. se oli ensi-ilta ja se näytelmä oli tosi pienillä puitteilla tehty, mutta ihan älytsin hyvä.
menkää ihmeessä kattoon!
päähenkilö oli tämä naiivi ihminen, mutta oli hienosti luotu, että hänen sisäisestä mielenliikkeistä vastasi toinen näyttelijä. supernaiiveja siis oli kaksi. ja hahmosta oltiin tehty hyvin sympaattinen. siinät uli tosi selvästi masennuksen kanssa käyvän ihmisen kamppailu itsensä kanssa. maailma pienentyy huimasti ja vaikka ajatus kulkee toistasataa nopeammin kuin yleensä, niin ulkoinen liike on ns. yksinkertaisenpaa.
tässä tapauksessa päähenkilö heitteli palloa ja hakkasi ostamaansa hakkaa.
teki itseäkin mieli alkaa sellaiseen purkaa aggressioita. :')
***

juttelin tänää melissan kaa, sen odotellessa ristoa ja mä valotykin palaveria. oli hienoa kuulla uusi näkemys usasta ns. paikalliselta. siitä että niille on siellä tärkeää vapaus ja siksi esimerkiksi terveysjärjestelmään on vaikea sitoutua. lisäksi hän kutsui yhdysvaltoja hedelmäkoriksi, koska siellä näkee niin paljon kulttuureja.
ahh, jospas sinne kerran pääsisi.
***

ajatellessani masennusta tänään, mielessäni velloi typerät tilanteet joissa alan käyttäytymään kuin nappia painamalla oudosti. esimerkiksi itkemään.
en ole itse pitkään aikaan tuntenut itseäni mitenkään melankoliseksi.
pikemminkin sellaiseksi kuivuneeksi tuulen mukana kulkevaksi lehdeksi, joka tulee ja menee vain. ei tavallaan vaadi muutosta, mutta ei nyt ole ihan parhaimmillaan.
jos haluaisin muutosta niin mitä se olisi?
- ehkäpä olla laihempi ja hyväksyä näin itsensä
- tuntea itsensä tärkeäksi
- löytää henkistä seuraa (mutten kuitenkaa jaksa tutustua kehenkään uuteen)
- tuntea läheisyyttä

oikeastaan en kaipaa näitäkään. jos alan taas laskea niitä asioita mitä mulla on ja mitä ei, niin jäisin kuitenkin loppupeleissä voitolle.

oikeastaan tämä hetki on ihan jees. haluaisin vain elää joitain asioita uudestaan.
ja nauraa sydämeni kyllyydestä jollekin.
olla miettimättä liikaa.

kukaan ei ole minulta kieltänyt pitää ns. vanhoista asioista, mutta ei kukaan pakota minun palaamaan niihin. sama päätee myös "uusiin" kiinnostustenkohteisiin. en tiedä haluanko niistä kumpaakaan. enkä myöskään tiedä olinko silloin onnellinen.
en oikein tiedä mitään. niinkuin eilenkään.

yhden asian tiedän, ja se on että daniil harms uskomaton kirjailija. hyvää yötä!

knocking doors. but there's no one at home

päässä soi jeff buckley musiikki-ilmaisun jälkeen. allu soitti siinä vieressä kitaraa ja puhuttiin tulevaisuudesta.
"sä voit tehdä ihan mitä sä haluat, jopa sillä työttömyyspäivärahalla", se kerto jonkun filosofin sanoneen. siltä oltiin kysytty että tienaako se leipänsä tolla duunilla.
ehkä mun kannattais alkaa taas piirtää. se vois olla ihan kivaa. ehkä taidot olis hiukan ruosteessa, mutta kyse ei olis siitä. kyse olis vaan tavasta rentoutua ja löytää se aikoinaan ollu viehätys. tarkoitus ei olis miellyttää muita, vaan itseä.

mitä mä sit haluan? mistä mä oikein tykkään ja mistä mulla on oikeus pitää?
...siksihän mä sitä listailua aloin pitää. joka jäi kesken.
taas asia jätetty kesken.
***
(jo seuraavaa päivää)
hellyeah!
provinssissa. vinnie paul sielä niin. ihmeiden aika ei ole ohi. ajattelin että se on vaan yhden levyn ihme mutta ei, ja että joku harri ees tiedä koko bändiä..
nyt jos se joskus repis downinkin rytmikselle niin kusisin hunajaa.
bändin muut jäsenet ei ole tuttuja mutta toivottavasti niitten aiemmat yhtyeet avartaa. ainakin damageplan voisi mennä kuunteluun.
***

pallomyynnin jälkeen rahaa löytyy jonkin verran. lasitkin on tilattu. tällä viikolla tulee kokeilukappaleet postissa. mitäs muuta keksis?
tekisi niin mieli gunnareita. ne olis lve helsingissä 5.6 :tta.
mutta 90€..
ei hitto miksei vaan pääsis duuniin..
vois kyllä toisaalta hankkia jonkun hygienia- tai anniskelupassin.
on vähän hakoteillä olo. ei ole menossa minnekään, mutta tekisi mieli olla. touhuta. kiinnitettynä jossain. ainut jossa olen on se pessi ja illusia.
tällä hetkellä se vituttaa. ei mitenkään ankarasti, mutta hiukan. roolini on pieni ja paska. olen joku saatanan hikinenlarppaaja korento ja spurgu lumikko.
ei siinä taas mitään, mutta oma keskeneräisyys pännii. se ettei ole tarpeeksi hyvä. teitää vikansa. yli-teatraalisuuden ja huononkehonhallinnan.
***

mikään ei oikein kiinnosta juuri nyt. ehkä joku materia saattaisi piristää mutta ei ole tarpeen. vähän ontto ja ikävystyny olo.

i want action tonight, satisfaction!

the rainstorm and the river are my brothers

niinhään se vappu meni ja tuli. miinukselle ei budjetti menny. päinvastoin. en juonu lainkaa. pallojen myynti ja seisoskelu oli sen verran rankkaa kaks päivää, että suoraan vaan siitä nukkumaan. tai siis melkein. ensin täytyi viedä parit ilmapallot vilkille, ja sitten lainasin vielä chapter 27:en. katsoin sen kylläkin vasta sunnuntai päivänä.
ihan hyvä tapaus. jared leto oli ruma lihavana, mutta toimi. harmittivain että tarina oli tavallaan tuttu ja tiesi mitä oli luvassa. pidin myös siitä että elokuvassa oltiin käytetty sieppari ruispellossa -tarinan juonta. yhdessä vaiheesas jopa tuntui, ettei elokuva loppuisikaan traagiseen john lennonin kuolemaan.
***


vappu tuotos menee silmälaseihin. voihdoin ja viimein nekin tulee hankittua. jarno suositteli jo puolisen vuotta sitten favoptic -nimistä pohjoismaalaista, nettisivustoa jossa saattaisi saada alle 50 eurolla silmälasit vahvuuksilla. no nyt tilaus lähettettyä. toivottavasti ilmoitusta tulee jo tämän viikon aikana.
toivottavasti ne eivät ulkonäöllisesti ihan persenaamaksi tee.
***

huomenna katsomaan minna cantin kovan onnen lapsia lauran ja äidin kanssa ylioppilasteatteriin. toivottavasti se on harrastajateatteriksi hyvä. vähänmkyseenalaistan koko paikan amatöörien jälkeen. se oli oikeasti niin huono. ihme pätemis -näytelmä. noh, tämä sentään on klassikko ja realismin edustaja. varsinaista sekavuutta ei siis ole tiedossa, toivottavasti. päinvastpoin ehkä se yllättääkin positiivisesti.
***

huomenna äikän tekstitaidonkoe ja pitäisi varmaan vähän kertailla noita käsitteitä, ja yleensäkin mistä tulee kirjoittamaan. tulisi varoa ettei sorru vierestä vastaamaan. se kun ei olisi mikään ihme. ja sit olis runo matinea aamulla. joku ruusun ja runon päivä. jotain sellaista.
***

nyt vois lopetella ton borowskin kirjan.
***

ai niin, katsoin pocahontasin eilen illalla youtubesta jossain kahdeksassa osassa. one se niin surullinen tarina.. ja ne ei ees saanu toisiaan ku kakkos osassa kuvioihin tulee se toinen john. :(

you think the only people who are people
are the people who look and think like you
but if you walk the footsteps of a stranger
you'll learn things you never knew you never knew