29. toukokuuta 2010

all their dreams would come true

niin paljon tapahtunut, niin lyhyessä ajassa. monta kerta on pitänyt kirjoittaa, mutta ajatus en ole irti itsestäni saanut. en varmaan kai vieläkään.
no yritetään.

viikko sitten täytin 18. olin parasta lapsille ry:n järjestemässä ohjaajien peruskoulutuksessa. heitin siellä tasan samana päivänä talvi turkin. lisäksi pelasimme sekä minigolfia että biljardia yhdessä sonjan, miinan ja hannan kanssa. täytyy sanoa että oli oikeasti aidon hauskaa ilman mitää täysi-ikäisyyden riittejä, vaikka harmittelinkin yo-talolla don johnson big bandia jonkin verran.
ohjaajakurssi oli kuitenkin kaiken puolin antoisa. ihan harmitti, että siellä tuli nukuttua niin levottomasti. muuten olo olisi ollut kuin paremmassakin hostellissa. haluan lisäksi kiittää mariannea, joka jakoi kanssasi kämpän. aivan ihana ihminen!
kesällä tavataan toivottavasti lasten leirien merkeissä. :)

ja anteeksi ihan kauheasti juttujemme tasoa ville. mutta huomasi, että sullakin oli hauskaa!
"...mikään tuntipalkka.. se on sekuntipalkka!"
"onko se kehu, jos nainen sanoo että 'nämä olivat elämäni pisimmät sekuntit?' "

***

suoraan lp:n koulutuksesta täytyi mennä mustanlahden satamaan harrastajateatteri festivaaleille töihin. ei mitään niinkää raskasta. ja esityksiäkin kerkesin kaksi nähdä. tukkateatterin pelurit ja pispalan teatterin syntisen suntion. sen jälkeen kaatosateessa purettiin teltta. ei se nyt mitään kivaan ollut mutta onneksi meitä oli siinä mukana toistakymmentä, että saatiin se parissa tunnissa tehtyä.
ei siitäkään jäänyt mitenkään paha maku. ehkä vähän ontto. sellainen "kuka vitun idiootti on tässä ilman palkkaa mukana, eikä edes kuulu yhteenkää näistä teattereista". en mä sitä mistään suunnalta kuullut, mutta oma mieli jäi vähän kalvamaan tuollaista sävyä. itkeskelinkin sitä vähän kotimatkalla, mutta sekin meni ohi. kun pääsi lämpimään petiin ja nukuttua yön yli hyvin, niin aamu näytti heti paremmalta.
***

tiistaina sitten pärähti kehiin vihdoin ja viimein lastennäytelmämme pessi ja illusia vanhaan saliin, ja pienehköryhmämme sai hyvät naurut tuostakin teoksesta. kaikesta loppu palautetuokiosta huolimatta, kyllä meillä oli ihan piru hyvä ryhmä. kiitos!!
"pessi ja illusia, essi ja ...HAHAHAHAHA"

yllätyksekseni esitykseen tuli tuttuja kasvoja: iskä, markus ja äiti. huomasin vain kävelessä kirjastoon tuttujen ihmisten olemuksen kävelevän kohti koulua, ja siinä oli iskä ja markus! olin häkeltynyt ja iloinen. yllättynyt ja onnellinen. varta vasten he tulivat minun pientä roolisuoritustani katsomaan! äitikin saapui joku puolituntia ennen esitystä. eikä kukaan kinannut!

menimme esityksen jälkeen syömään johonkin ravintolaan, ja sielläkään ei tapahtunut mitään sanktioita, joita pelkäsin kovin. venyihän heidän paaluumatkansa aamuyöhön kun tulivat niin kaukaa. iskäkin tuli mun luo yöksi esityksen jälkeen, josta olin ihan hermona. kyllä te tiedättä ketkä mut paremmin tunnette miltä mun kämppää yleensä näyttää..
joka tapauksessa kaikki meni hyvin. iskäkin oli sanonut äitille että oli siksi niin hienotunteinen, koska haluaa pysyä tämän ystävänä ja että hän merkitsee tälle hyvin paljon. miten upeaa oli kuulla jotain tuollaista myrskyisten vuosien jälkeen!
***


siitä eteenpäin on ollut koeviikko, jonka aikana olen pääsääntöisesti ollut kotona, lukenut ja nukkunut. kävin mä kattomassa precious -elokuvan vihdoin ja viimein keskiviikkona, lastennäytelmistä ihmemaa oz:in ja pocahontaksen. katottiinki toi jälkimmäinen heidin kanssa esityksen jälkeen ja vaan itkettiin ihan hulluna.
***

eilen sitten oli grillibileet täällä rauhaniemessä. ahh olipas hyvää ruokaa ja seuraa. erilaisia ihmisiä, erilaisistä ympyröistä ja kuitenkin juttua löyty. mm. musiikista sain oikein urakalla jauhee pitkästä aikaa. samalla aloin harkita menisikö sitä guns n' rosesia katsomaan ensiviikon keskiviikkona helsinkiin?

se jääköön nähtäväksi.
***

sain myös luettua aila meriluodon lasimaalauksen ja daniil harmsin sattumuksia vetelee jo viimeisiä. lisäksi kävin siellä poliisiasemalla ja omaan sen vihdoin sen poliisin myöntämän luvan! tästä sitten seuraavaksi varamiespalveluun kera lupieni!
***

p.s bob dylanin elämästä kertova i'm not there on surrealismi -kaudelleni yhtä juhlaa. lisäksi walk the line oli todella hyvä.
tai siis käsitykseni reese witherspoonista muuttuivat alle aikayksikön nähtyäni sen elokuvan. se nainen osaa olla muutakin kuin bimboblondi huonoissa komedioissa.
elokuva lopetettiinkin hyvin cashin vankilakiertueisiin jotka tekivät miehistä legendan.

come to me now, so i can make you mine
i watched them rush to you so fast
i waited so I'd be the last
it's my time, 'cause i'm the next in line

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti