ohoh, kuinka ollakaan kotona olen. siksi kirjoitan. jotenkin tuntuu tavallaan alentumiselta koska taas täällä ilman mitään sisältöä.rankka päivä taas takana. ahdistusta ja epävarmuutta. jätin aaponkin huomiselle kun tuo ulkoilma ja vähän kaikki etosi. ja nyt sitä taas ollaan kotona, tekemättä mitään hyödyllistä (luokittelen hyödyllisen siivoamiseksi). annan myös unmirytmin heittää voltin. juuri kun kuvittelin, että vois päästä unilääkkeistä eroon. toisaalta niiden tarkoitus, hillitä pahoja painajaisia on toiminut ja niitä en nyt haluaisi sen enempää, kun niitä jo on plakkarissa.
vietän varmaan illan meriluodon ja kailaan kanssa ja alotan uutta teosta. alkaa tuo lukeminenkin pitkästä aikaa maistua. ehkä se johtuu siitä, että lukee vaihteen vuoksi suomalaista. helpompaa.
härkösen akvaariorakkautta vois olla yks pitäis lukea -kirja jonon jatkoksi.
harmittaa ihan vietävästi että toi yks on kipeänä, nyt kun seuraavat reenitkin on ensviikolla. kyllähän sen tietää että kun on kipeä ei ole oikein seuraksi. tulee koko ajan kylmiä ja kuumia väreitä ja väsyttää, eikä jaksaisi edes olla. jotenkin tuntuu pölhöltä soittaakin sille, kun ei tiedä nukkuuko se ja kun ei halua herättää.
***
miten niin huomaa että seurustelen kunnolla kunnolla ensimmäsitä kertaa ja maailmani on vaaleanpunainen? hahhaahahaahahha. get used to it suckers!
pitäisi mennä viemään pulloja kaupaan, että saisi iltapalaa. en mä oikeastaan oo ees mitään kuluttanut tänää, mutta ihan muodollisuudesta. ulkoilmakin tähän nyhjäämiseen tekisi hyvää.
toisin sanoen, ihan hyvä kun ollu sitä teatteria ettei tätä luppoaikaa ole jollakin tyhmällä täyttänyt.
uusin pasila -jakso katsomatta. täytyy varmaan urakoida se nyt.
jos illemmalla tulee vielä jotain mieleen jatkan tähän sitten kai ehkä jotain.
that's all she wanted to hear
sleep another year...
sleep another year...
somethin' don't seem right....in you
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti